Suomen Marsalkka näyttää meidät toisten silmin.
Olen tänään jo nähnyt Gilbert Lukalian Suomen Marsalkan. Nyt vähän harmittaa, etten istunut R&A-katsomossa, Bio Rexissä.
Ensi-iltanäytös on nimittäin juuri loppunut.
Olisi ollut hauska katsoa ensi-iltaihmisiä silmiin, katsoa valaistuiko sielläkin joku. Kun minä mielestäni niin ymmärsin sen. Että miksi Suomen Marsalkka on sellainen kuin on, ja miksi se on tehty niin kuin on.
Että kyseessä on katse ja sen analyysi. Sen, kuka katsoo ja kenen tapaa kertoa.