Black Mass

”Silläkin hetkellä, kun Winter Hillin jengillä menee hyvin, on pomo Bulgerin olemus niin hirviömäinen, että se imee valoisuuden mehut kaikista ympärillä.”

(USA 2015)
O: Scott Cooper
N: Johnny Depp, Benedict Cumberbatch, Kevin Bacon, Joel Edgerton, Rory Cochrane, Dakota Johnson
K16
Ensi-ilta 4.12.2015

  ★★★★☆ 

Johnny Depp näyttelee ihmishirviötä vilunväristysten arvoisesti.

Tositapahtumiin perustuva Black Mass esittelee bostonilaisen Winter Hill -rikosjengin ja erityisesti jengin johtajan James Bulgerin toimintaa 70-, 80- ja 90-luvuilla. Ja meininki on kova. Pyssyt paukkuvat, lahjusraha vaihtaa tiuhaan omistajaa ja köydet milloin kenenkin kaulan ympärillä kiristyvät.

Black Mass tuo peruselementeiltään mieleen monin kohdin sellaiset rikosdraamaelokuvat kuin Mafiaveljet ja Donnie Brasco, ehkä jopa tv-sarjan Sopranos, mutta kuvakerronnaltaan, tunnelmaltaan ja musiikiltaan myös Bram Stokerin Draculan. Päähenkilö James ”Whitey” Bulger muistuttaa myös monin paikoin Draculaa. Kummatkin ovat ilottomia, täysin häikäilemättömiä ja anteeksiantamattomia psykopaatteja, jotka eivät luota kehenkään.

Bulgeria esittävä Johnny Depp aiheuttaa katsojassa syviä vilunväristyksiä yhtä aikaa kahdesta syystä. Ensinnäkin hahmo herättää käytöksellään vahvaa vastenmielisyyttä tappaessaan ja tapattaessaan ihmisiä pienimmistäkin epäilyistä. Toiseksi on upea tunne katsoa loistavaa näyttelijää työssään: minäkin ajattelin monta kertaa elokuvan aikana, että ”voi helvetti tuo Depp on hyvä näyttelijä”. Hänen johdollaan Black Mass kiipeääkin ainakin tämän vuosikymmenen parhaiden rikoselokuvien joukkoon.

James Bulgerin veljeä William Bulgeria esittävästä Benedict Cumberbatchista en ole oikein koskaan osannut innostua. Nytkin hän tuntuu Deppin rinnalla hieman vässykältä. Elokuvan kolmas suuri nimi, Kevin Bacon, on oma luotettava itsensä. Mutta samalla toki käy mielessä, että miten tuokin äijä aina vain vuodesta toiseen saa rooleja näin hyvissä leffoissa. Ehkä se on sitä tasaista luotettavuutta ja varmuutta.

Naishahmoja elokuvassa ei ole kuin nimeksi. Pari tapetaan jo heti esittelyn jälkeen, muitakin uhkaillaan väkivallalla ja ainoa joka saa lämmintä kohtelua osakseen, on Bulgerin äiti. Musta messu on kaikin puolin alusta loppuun synkkä ja iloton. Silläkin hetkellä, kun Winter Hillin jengillä menee hyvin, on pomo Bulgerin olemus niin hirviömäinen, että se imee valoisuuden mehut kaikista ympärillä.

Murhien, huumeiden diilaamisen, vedonlyöntibisneksen pyörittämisen ja monialaisen harmaan talouden ylläpitämisen lomassa katsoja pääsee tutustumaan myös erilaiseen Bulgeriin. Mies kuvataan omistautuneen rakastavana isänä, poikana ja veljenä, jolle perhe on tärkein.

Erityisen mielenkiintoisen elokuvasta tekee sen tositapahtumiin perustuva epäselvä linjanveto poliisien, FBI-agenttien ja poliitikkojen luotettavuudesta tai edes laillisuudesta. Taitavat olla rahalla voideltavissa kaikki. Eräs Bulgeria tutkineista agenteista tuomittiin tosielämässä lopulta 40 vuoden vankeuteen toisen asteen murhasta.

Vuonna 1994 FBI:n ja poliisin verkosta pakosalle livahtanut James Bulger oli vuosia FBI:n top 10 etsityimmät listalla. Hän jäi kiinni vasta vuonna 2011. Bulger oli silloin 82-vuotias.

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi