Kuvat: Emma Suominen
Yli vuorten –elokuvassa toista pääosaa näyttelevä Cristina Flutur ei kysele eikä analysoi vaan näyttelee.
Toimittaja on tottunut analysoimaan elokuvia, näyttelijä on tottunut tekemään niitä. Me puhumme alkuun toistemme ohi.
Kun kysyn, pelottiko hypätä ensimmäiseen elokuvarooliin ja vielä tunnetun ohjaajan Cristian Mungiun teokseen, Flutur vastaa ’en ajatellut sitä’. Kun kysyn, antoiko ohjaaja ohjeita hahmon taustaa koskien, hän vastaa ’eipä juuri’. Kun yritän tyrkyttää tulkintoja elokuvasta toivoen, että Flutur nappaa niistä kiinni ja jatkaa omalla mielipiteellään, vastassani on hiljaisuus.
Romanialaisnäyttelijä varoo analysoimasta työtään liikaa.
”Ei sitä ajattele kaikkia teoksen merkityksiä ja yksityiskohtia. Ne ovat olemassa, ne ovat osa työtä, mutta niitä ei sanota ääneen tai analysoida loogisesti. Jos logiikkaa ja järkeä käyttää väärin, ne saattavat imeä elämän koko hahmosta.”
Elokuvan nähtyään ei tee mieli kyseenalaistaa Fluturin intuitiivista metodia. Hän näyttelee Alinaa, joka rakastaa samassa orpokodissa varttunutta ystäväänsä Voichitaa (Cosmina Stratan). Saksaan tarjoilijaksi lähtenyt Alina on tullut hakemaan Voichitan luokseen, mutta ystävän poissa ollessa tämä on sitoutunut pieneen luostariin ja Jumalaan.
Flutur ja Stratan jakoivat viime keväänä parhaan naisnäyttelijän palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla. Molemmat tekevät huikeaa työtä, mutta roolit ovat hyvin erilaiset. Alina on kapinallinen, Voichita on sopeutuja. Alina ei pelkää näyttää tunteita, Voichita on epävarma omiensa suhteen.
”Ihan alussa luin molempien hahmojen osat. Roolittaja sanoi minulle toisessa koekuvauksessa, että Cristianin mukaan voisin tehdä kumman vaan roolin”, Flutur kertoo.
Aiemmin Cannesin Kultaisella palmulla palkitun draaman 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää ohjanneen Cristian Mungiun lopullinen päätös kuitenkin miellytti Fluturia.
”Rakastin Alinaa enemmän”.
Yli vuorten perustuu löyhästi tositapahtumiin, mutta ohjaaja halusi ottaa niihin etäisyyttä. Flutur kertoi lukeneensa tapauksesta kirjoitetun kirjan – omasta tahdostaan – mutta luottaneensa ohjaajaan sekä omaan intuitioonsa.
”Emme puhuneet Cristianin kanssa paljoakaan Alinasta tai tarinasta. Tositapauksesta emme puhuneet ollenkaan. Valkokankaalla on käsikirjoituksen pohjalta tekemäni työ.”
Luottamus on selvästi ollut molemminpuolista. Mungiu ei alleviivaa tai yliselitä verkkaisen draamansa tapahtumia vaan luottaa näyttelijöihin. Jotka puolestaan luottavat häneen.
”Minä vain hyppäsin. Koska tämä oli ensimmäinen elokuvani, enkä tiennyt miten kameran edessä kuuluu käyttäytyä, päätin vain luottaa vaistooni”.
Flutur kertoo nähneensä Yli vuorten viisi kertaa. Viimeisimpänä hän näki Bukarestissa elokuvan pidemmän, kolmetuntisen version. Haastattelupäivänä hän on menossa helsinkiläisen Season Film Festivalin näytökseen esittelemään elokuvan ja mahdollisesti katsomaan sen kuudetta kertaa.
”Elokuva on kuin elävä olento. Se on joka kerta erilainen. Ja on aina hauskaa katsoa se yleisön kanssa.”
Varoitan, että suomalainen elokuvayleisö on melko varautunutta. Mutta Flutur tietää jo jotain suomalaisesta yleisöstä. Hän kävi vuonna 2009 romanialaisen teatteriryhmän kanssa Turussa ja Espoossa esittämässä näytelmää Elämä idiootin kanssa.
”Minulle täkäläinen yleisö oli yksi parhaista. Näin heidän silmistään, että heidän sisällään tapahtui jotain. Tunsin, kuinka ilmapiiri salissa muuttui. Se oli hyvin erityistä, arvostin sitä tunteiden hiljaisuutta todella paljon.”
Yli vuorten saa Suomen ensi-iltansa perjantaina 12.4.
Kommentoi