Panttivanki, uhri tai valloitus. Näin pystyi vielä vähän aikaa sitten listaamaan naisten roolit toimintaelokuvissa. Toki poikkeuksia on ja on aina ollut, mutta ne ovat nimenomaan sitä: poikkeuksia valtavirrassa, joka on muuten ollut ääriään myöten täynnä valkoisia miehiä.
Tällä hetkellä Suomen elokuvateattereissa taistojaan käyvät elokuvien Wonder Woman ja Atomic Blonde nimihahmot. Heidän lisäkseen valkokankaille mahtuvat Valerian-elokuvan sidekick Laureline ja uusimman Alienin miehistön naisjäsenet, taide-elokuvien Jäljet ja The Handmaiden omintakeiset naistoimijat sekä tahtonaiset kotimaisissa elokuvissa Miami ja Lauri Mäntyvaaran tuuheat ripset.
Mainituista elokuvista neljä on naisten ohjaamia ja yhtä monessa on naisia käsikirjoittajina. Helsingin Sanomien taannoisen uutisen mukaan kotimaisista elokuvista 40 prosenttia on tänä vuonna naisten ohjaamia. Näyttää siis ihan hyvältä. Se ei kuitenkaan ole koko todellisuus.
Yhdysvaltalaistutkimus Inequality in 800 Popular Films: Examining Portrayals of Gender, Race/Ethnicity, LGBT, and Disability from 2007–2015 on listannut sata tuottoisinta yhdysvaltalaiselokuvaa jokaiselta mainitulta vuodelta. Tutkimuksen mukaan ”There has been no meaningful change in the percentage of girls and women on screen between 2007 and 2015”, eli tyttö- ja naishahmojen lukumäärä ei ole huomattavasti muuttunut kyseisinä vuosina.
Tutkimusvuonna 2015 toimintaelokuvien puherooleista 25,5 prosenttia kuului naisille.
Valkoisten mieshahmojen ylivalta toimintaelokuvissa ei ole heti murtumassa. Silti nettipalstojen miesritarit älähtävät, kun elokuvan pääosaan palkataan naisnäyttelijä tai ei-valkoinen mies.
Kun Daniel Craig puhui lopettavansa James Bondina ja niin Idris Elba kuin Gillian Anderson mainittiin roolin yhteydessä, eri suunnista vinguttiin, kuinka kumpikaan ei täyttäisi Ian Flemingin alkuperäisideaa. Ikään kuin setämiesagentin seikkailuja ei olisi varaa päivittää nykyaikaan.
Mad Max: Fury Road ja Ghostbusters ovat vain muutamia toimintaelokuvia, joiden naispitoisuus on saanut miesasiamiehet paniikkiin. Älämölön syitä on vaikea käsittää. Mad Maxia syytettiin ainakin feministisestä propagandasta. Väite on samoilla linjoilla homosaatio-huutelun kanssa. Se, että leffoissa ja muissa kulttuurituotteissa näkyy myös naisia ja homoja, on propagandaa. Valkoiset heteromiehet ovat sen sijaan neutraali normitila.
”Liiallinen naispitoisuus” on aiheuttanut paheksuntaa myös valkokankaan tällä puolen. Kun Alamo Drafthouse -elokuvateatteri päätti pitää ”vain naisille” -näytännön Wonder Womanista, seurasi jälleen yksi mielensäpahoittajien nettimarssi. Elokuvateatteria syytettiin seksismistä.
Seksismi onkin tärkeä aihe nostaa esiin elokuvateollisuuden suhteen, kohde vain oli väärä. Jo mainitun Inequality in 800 Popular Films –tutkimuksen mukaan vuoden 2015 sadan menestyneimmän yhdysvaltalaiselokuvan ohjaajista 92,5 prosenttia oli miehiä. Ovatkohan Wonder Woman -naisnäytöksistä kiihtyneet tahot olleet yhteydessä myös Hollywoodiin sen seksismistä ja omista boikottiaikeistaan?
Unelmatehdas räätälöi unelmansa maksaville asiakkaille. Elokuvahahmojen sukupuolella ja elokuvantekijöiden sukupuolella on väliä, mutta katsojien sukupuolella ei ole. Cis-naiset, cis-miehet, muunsukupuoliset, sukupuolettomat, gender fluidit, transihmiset ja muut ovat tervetulleita katsomoon, kunhan heillä on lippuraha lompakossaan. Kassaluukuilla tuotantoyhtiöitä kiinnostaa vain se, kuinka paljon rahaa sataa laariin.
Ghostbusters ei lippuluukuilla menestynyt toivotusti, ja Mad Maxiltakin odotettiin enemmän, vaikka kriitikot sentään rakastivat elokuvaa. Wonder Woman, kolmikon ainoa naisen ohjaama actionpläjäys, sen sijaan on megamenestys.
Wonder Womanin suosio ei sekään vielä takaa, että naisohjaajia palkataan jatkossa enemmän tai että naisvetoisia toimintaelokuvia aletaan tehtailla urakalla. Ja vaikka takaisikin, se on vasta alkua. Missä ovat ei-valkoiset kasvot? Missä transihmiset?
Ja kenelle tuotot menevät? Slaten artikkelin mukaan muutamalle ikävälle valkoiselle miehelle.
actionleffa, elokuvanumero, Ghostbusters, James Bond, Mad Max: Fury Road, numero0001, toimintaelokuva, Wonder Woman