Kirjoittaja haluaisi oppia perinteisiä naisten töitä ja muodikasta tuunausta.
Minulla on ongelma.
Minulla on perse. Tämä ongelma on meidän kaikkien yhteinen. (Älkääkä nyt tulko selittämään, että Itävalta-Unkarin keisarikunnassa syntyi kerran ihminen ilman persettä. Hänellä oli todennäköisesti muita ongelmia.)
Perse on ongelma ennen muuta naisille suunnattujen mediasisältöjen näkökulmasta. Niissä ongelmalla on tosin hienompi nimi, ”pukeudu oman vartalotyyppisi mukaan”. Kyseessä on salakoodi, joka purettuna kuuluu ”kukaan ei saa missään nimessä huomata, että sinulla on perse”. Perseellä voidaan toisinaan tarkoittaa myös tissejä tai mahaa, mutta tässä tekstissä käytetään selvyyden vuoksi termiä perse. Pullistuma kuin pullistuma, ongelma se on joka tapauksessa.
Ainoita poikkeuksia perseennaamiointivaatimuksiin ovat naisille suunnatuissa mediasisällöissä vaateriepuja esittelevät mallit, ai niin ja miehet, mutta ei nyt puhuta heistä. Nyt puhutaan meistä rujoista raukoista, joilla onnettomuudekseen on perse, jota kukaan muu ei saisi huomata. Meidän elämämme on jatkuvaa sotaa ja maailma miinakenttä täynnä vaarallisia pukeutumisvirheitä.
Perseen kieltämiseen, anteeksi, vartalotyypin mukaiseen pukeutumiseen, on erilaisia tekniikoita. Katsojan (sillä katsoja seuraa perseellistä henkilöä kaikkialle) huomio voidaan esimerkiksi kiinnittää toisaalle yksityiskohdilla, kuten pukukoruilla. Runsas printtikuosi hämää tilapäisesti luulemaan, että sen peitossa on jotain ihan muuta kuin perse. On ehdottoman tärkeää valita oikea helman pituus ja armelias kaula-aukko, ja myös kenkien värisillä sukilla – vai olikohan se sukkien värisillä kengillä? – voidaan saavuttaa jotakin. Tehostevärien käytössä kannattaa olla taidokas ja vaakaraitoja annostella varoen. Jos on pelkkää persettä koko ihminen, voi aina korostaa ranteita ja nilkkoja. Avainsana koodin purkamisessa on pukeva. Se tarkoittaa rumaa ja ikävää mutta perseenpeittelykapasiteetiltaan maksimaalista vaatekappaletta. Toisinaan persetalkoissa on turvauduttava ilmaisuun ei sovi kenellekään. Sitä voidaan kuitenkin mainiosti käyttää vaatteista, joita seuraavalla sivulla esittelee malli. Tai mies.
Perseensä peittelyssä epäonnistuneille heitellään sisarellisia pikku piikkejä. Vartalotyypistään piittaamaton pukeutuja näyttää päärynältä, harteikkaalta tai tasapaksulta – kriisin paikkoja kaikki. Siihen todelliseen riskiin ei akkainmediassa kuitenkaan yleensä mennä. Se on takaraivossamme muutenkin.
Sillä kyllähän me kaikki tiedämme, että hieno nainen ei käy vessassa.* Mihin hän siis persettä tarvitsisi?
Kursivoidut kohdat eivät ole sitaatteja muista medioista. Olen keksinyt ne päästäni. Jos joku tämän perusteella olettaa, että ne muissakin medioissa julkaistut on joku keksinyt päästään, niin en kommentoi.
*Tästä poistettu Ylioppilaslehti-vitsi.
Kommentoi