Elina Rouhiainen: Jäljitetty. Susiraja 3
Tammi 2014
483 s.
Jäljitetty vie Susiraja-sarjaa jälleen uusiin ulottuvuuksiin
Elina Rouhiaisen esikoisteos Kesytön (2012) oli kotimaisen kirjallisuuden kentällä merkittävä tapaus monessakin mielessä. Se räjäytti potin ennen kaikkea siksi, että kyseessä oli ensimmäinen isolta kotimaiselta kustantamolta ilmestynyt kotimaisen kirjailijan kynästä lähtöisin oleva paranormaali romanssi.
Suomikumma on virinnyt vahvaan eloon viime vuosina. Kirjailija Johanna Sinisalolta lähtöisin oleva termi viittaa kotimaisiin fiktiivisiin tarinoihin, joissa tapahtuu ihmeellisiä ja kummallisia asioita; tarinoihin, jotka ovat vaikeasti soviteltavissa valmiisiin lajityyppilokeroihin. Suomikummaan voidaan lukea myös tarinat, jotka liikkuvat oudon ja pelottavan rajamailla, kuten paranormaalit romanssit.
Paranormaali romanssi kertoo yliluonnollisen olennon – tässä tapauksessa ihmissuden – ja ihmisen välisestä rakkaudesta. Nuorille aikuisille suunnattu Rouhiaisen Susiraja-sarja on edennyt nyt kolmanteen osaansa. Kesyttömästä alkanut tarina, jossa päähenkilö Raisa Ojan elämä myllätään uuteen uskoon, on harpannut jokaisessa osassa uusiin ulottuvuuksiin. Jäljitetty ei ole poikkeus.
Kesyttömässä Raisa saapui Kainuun Hukkavaaraan autuaan tietämättömänä perinnöstään ja ennen kaikkea siitä, minkälainen yhteisö Hukkavaarassa häntä odotti. Kun yhteisön ihmissusi-olemus paljastui, Raisa teki päätöksensä ja palasi Hukkavaarasta Helsinkiin. Sarjan toinen osa Uhanalainen jatkoi Raisan tarinaa, johon myös Raisan sydämen valittu Mikael löysi tiensä.
Jäljitetty jatkaa puolestaan siitä, mihin Uhanalainen päättyi. Raisa löytää kauan kadoksissa olleen veljensä, ja sitä kautta hänen elämässään avautuu aivan uudet kuviot. Se, keitä ja ”mitä” Raisa ja hänen veljensä ovat, alkaa pikkuhiljaa selkiytyä, kun sisarukset kohtaavat verenperintönsä.
Susiraja-sarjan aikaisempien osien tapaan Jäljitetty on melko toiminnallinen teos. Toki kertomuksessa on ajoittain myös suvantovaiheita, mutta rakenne on selvästi toimintapainotteinen.
Persoonalliset henkilöhahmot ovat yhä Susirajan suola. Henkilöhahmokuvauksessa on syvyyttä, ja hahmoilla on tilaa kasvaa. Pääroolissa olevan Raisan elämää on avattu lukijalle eniten, mutta onneksi myös muiden henkilöhahmojen tarinat saavat oman tilansa.
Jäljitetyssä kohtalot nivoutuvat toisiinsa, ja yksi jos toinenkin henkilöhahmo osoittautuu juonen kehityksen kannalta olennaiseksi. Ihmissusien keskinäisiä suhteita, ihmissusien ja vampyyrien suhteita sekä Raisan suhdetta häntä ympäröivään todellisuuteen kuvataan monelta kantilta, samoin Raisan yrityksiä elää ”normaalia” elämää.
Kuten laadukkaan tarinan ominaisuuksiin kuuluu, sarjan jokaisessa osassa on myös jotakin uutta. Jäljitetyssä uusista henkilöhahmoista merkittävin lienee Raisan veli Mitja, joka avaa piiloon jääneitä ovia liittyen Raisan perhetaustaan ja vaikuttaa luonnollisesti myös juonen kehitykseen ja tarinan eri tasoihin.
Pian tapaamisensa jälkeen Raisa ja Mitja päätyvät Kreikkaan yksinäiselle saarelle johonkin päin Välimerta. Saarella he saavat vähitellen tutustua perintöönsä, joka tuntuu varsinkin Mitjasta melkeinpä mielikuvitukselliselta. Raisalle aivan kaikki ei tule yllätyksenä, hän kun on ehtinyt treenata elämää oudon ja kumman syleilyssä jo viimeiset pari vuotta. Sopeutumisjakson jälkeen sisarukset alkavat sulatella oppimaansa ja suunnitella pakoa saarelta.
Kreikan reissu on monessakin mielessä teoksen käännekohta, sillä siellä paljastuu isoja asioita sisarusten elämästä. Kreikan reissu saattaa olla jossakin määrin myös koko sarjan käännekohta, sillä saarella tehdyt paljastukset koskettavat tarinan maailman asukkaita paljon laajemmassakin kontekstissa. Tähän ja moneen muuhunkin asiaan saataneen vastauksia sarjan neljännessä osassa.
Ongelmia ja vastuuta ei voi paeta ikuisesti. Raisa ja Mitja tiedostavat tämän, ja saarelta paon jälkeen sisaruksilla alkaakin uusi vaihe elämässään. He ottavat riskejä, jotta voisivat elää elämäänsä tavalla, joka heistä itsestä tuntuu hyvältä
Tarina päättyy melko rajuun loppuratkaisuun, jonka tiimellyksessä Raisa Oja jälleen kerran huomaa, että laumanjohtaja Mikael on palaamassa hänen elämäänsä – jos on sieltä koskaan oikeasti poistunutkaan.
Jaa:
