Muistan elävästi sen hetken, kun näen italialaisen pornotähden ja kansanedustajan Ilona Stallerin eli Cicciolinan ensimmäistä kertaa. Eletään vuotta 1988. Ajankohtainen Kakkonen esittää televisiossa sensaatiomaisia hetkiä Stallerin vierailusta Suomessa. Hän tervehtii eduskunnassa suomalaisia kollegoitaan ja vilauttelee silloin tällöin toista rintaansa nalle kainalossaan, viattoman irstas hymy huulillaan. Eduskunnan puhemiehen sanailu muuttuu änkytykseksi. Koko eduskunta on hetken sekaisin. Näky tekee minuun lähtemättömän vaikutuksen. Alan välittömästi fanittamaan tätä räävittömästi käyttäytyvää naista.
Legendaarinen Ilona ”Cicciolina” Staller tuntuu rikkoneen elämänsä varrella monia tabuja. Hän on mm. esitellyt rintojaan ensimmäisenä naisena Italian tv-kanavalla, näytellyt yli 50 aikuisviihde- ja pornoelokuvassa ja tarjonnut seksiä Saddam Husseinille ja Osama bin Ladenille edistääkseen maailmanrauhaa. Hänet on valittu Italian parlamenttiin huikealla äänisaaliilla. Stallerin elämästä ei ole puuttunut räiskettä ja erikoiskäänteitä.
Italialaisdiiva raottaa elämänsä salaisia portteja
Silmäni meinaavat pullahtaa ulos päästä tuijottaessani eräänä iltana kännykän näyttöä. Cicciolina Official eli Ilona Staller alkaa seurata minua Instagramissa. Ei mene kauaa, kun hän jo kirjoittaa minulle jotain. Sydämeni läpättää. Pyydän jonkun ajan päästä spontaanisti saada haastatella häntä. Muutaman päivän kuluttua hän vastaa, että onnistuu, jos hän voi vastata kysymyksiini sähköpostitse. Passaa! Menee pieni hetki, kun hän lähettää minulle kaveripyynnön Facebookissa. Olen tikahtua onnesta. Hän chattailee kanssani aktiivisesti ja omasta aloitteestaan. Tuntuu, että tämä on parasta, mitä fanitytölle voi tapahtua!
Saan muutaman viikon päästä kysymyksiini vastauksia sivutolkulla. Staller lähettää myös 50 kuvaa itsestään. Materiaalista ei tule puutetta. Pian hän jo pyytää, voisinko lisätä jutturunkoon myyntimainoksen aurinkolaseista ja kirjasta. Kieltäydyn kohteliaasti.
Mallitytöstä pornotähdeksi
Olen pyytänyt Ilona Stalleria kertomaan uransa eri vaiheista. Unkarilaissyntyinen Staller kirjoittaa muuttaneensa nuorena mallityttönä 1970-luvun alussa Italiaan, jossa todellinen elämän käännekohta tapahtuu. Hän tapaa pornoalan ammattilaisen Riccardo Schicchin, jonka kanssa Staller juontaa rohkeata, vahvasti eroottisvireistä radioshow’ta. Tällöin Staller ottaa käyttöönsä taiteilijanimen Cicciolina. He perustavat Schicchin kanssa Diva Futura -pornofilmistudion ja alkavat tuottamaan elokuvia. Estoton Cicciolina herättää yleisössä suurta kiinnostusta. Staller on ensimmäinen Italian televisiossa yläosattomana esiintynyt nainen. Tämä tapahtuu Italian RAI TV:ssä vuonna 1978 ja hetki piirtyy lähtemättömästi monen katsojan mieleen. Kokeilunhaluiselle Stallerille satelee 1980-luvulla pyyntöjä esiintyä pornoleffoissa, ja estottomalla otteellaan Ilona myös tarttuu useisiin tarjouksiin. Leffat ovat suosittuja. Cicciolinaa palvotaan. Pornomaailma on saanut uuden, kirkkaan tähden.
Stallerin mukaan pornofilmit, joissa hän on esiintynyt, ovat aina olleet juoneltaan loogisia ja niissä on nostettu esille yhteiskunnallisia ajankuvia pornoon yhdistettynä. Esimerkkinä hän nostaa esille apokalyptisiin sfääreihin vievän elokuvan Orgy Atomica (1984), jossa tunnelmaa painostaa mielikuvituksellinen ydinsodan uhka. Radioaktiivinen tuuli pyyhkäisee mennessään koko ihmiskunnan. Oiva hetki kirmata karkuun maailman tuhoa ja järjestää pienellä joukolla postapokalyptiset orgiat! Juonellisuus saa minut kiinnostumaan tästä leffasta ja etsimään sen internetin ihmemaasta. Katson filmatisoinnin läpi, mutta pettymyksekseni leffan aivoton parittelu ei saa sen kummempia draamallisia käänteitä.
Staller kertoo, että asettaessaan päähänsä kukkakruunun hänestä tulee provokatiivinen ja ylilyövä diiva Cicciolina, joka on taistellut jo 1980-luvulta saakka seksuaalisen vapauden puolesta. Cicciolina on kautta aikain kokenut olevansa todellinen seksisymboli ja tullut myös tunnetuksi kaikkialla maailmassa vapaan seksin sanansaattajana. Taiteilijanimi Cicciolinasta on tullut suosittu tavaramerkki. Sillä on myyty parfyymiä, musiikkia, muotia. Staller kuitenkin toteaa, ettei Cicciolinaa ja Ilona Stalleria voi erotella toisistaan hänen persoonassaan. Mystinen nainen.
Stallerista huokuu melkoinen määrä itsevarmuutta: ”Nykypäivänä ei löydy naisnäyttelijöitä, jotka ovat yhtä hurmaavia ja karismaattisia kuin minä Cicciolinana. Minua on pidetty pop-tähtenä ja ikonina maailmanlaajuisesti kautta aikojen ja vielä tänäkin päivänä minusta puhutaan paljon.” Teen testin. Kysyn viideltä suomalaiselta nuorelta aikuiselta, mitä mielikuvia Cicciolina heissä herättää. Kukaan heistä ei tiedä, kenestä puhun.
Poliitikkonainen vailla estoja
Ilona Staller valitaan 1980-luvulla 20 000 äänen potilla Italian parlamenttiin radikaalien riveihin. Staller ei kerro, kuinka hän tässä on onnistunut. Sen sijaan hän kertoo häkellyttäneensä kansaa parlamenttivuosinaan 1987–1992. ”Rikoin politiikan rajoja tuomalla erotiikkaa lain ja järjestyksen piiriin. Alastomuus ei ole törkeää, miksei parlamentissakin voitaisi olla näin, ilman vaatteita?” Poliitikkokollegat ja kansa haukkovat henkeään – monet ihastuksesta, jotkut vihastuksesta puhisten.
Staller on pyrkinyt vaikuttamaan moniin asioihin poliittisella urallaan: ”Taistelin voimakkaasti ihmisoikeuksien puolesta, vastustin ydinvoimaa, Nato-jäsenyyttä, kaikkea väkivaltaa ja eläinkokeita. Pyrin edistämään vankien seksuaalista vapautta. Puhuin huumeiden käytön dekriminalisoinnin ja kaiken sensuurin poiston puolesta. Lisäksi toivoin tehokkaampaa seksuaalikasvatusta ja aidsia koskevaa tiedotuskampanjointia. Kaikki esittämäni ideat ja hankkeet menivät ö-mappiin ja se riitti minulle. Mikä pettymys!” Hän kertoo poliitikkovuosien olleen hieno kokemus ja että hän oli aina läsnä parlamentin istunnoissa. ”Italialaiset ovat äänestäneet minua elämänarvojeni vuoksi ja siksi, että kunnioitin heitä. Yhäkin italialaiset muistavat minut ajamistani asioista ja palaisivat äänestämään minut takaisin parlamenttiin, jotta jatkaisin näiden asioiden puolestapuhujana.”
Sohvallani istuva yhden hengen mielipideotos Italian kansasta on tukehtua nauruunsa.
Muutama vuosi sitten mediassa kohistiin, että Staller olisi palaamassa takaisin politiikan pariin. Onko näin? Hän tyrmää huhut: ”Olen tyytyväinen aikaisempaan poliittiseen uraani, eikä minulla ole enää suunnitelmia palata Italian parlamenttiin.”
Musiikkia ja seksidiskoja
Cicciolinan musiikki on kiehtova soppa riettaine lyriikoineen lapsekkaalla laulutyylillä maustettuna ja sitä on julkaistu runsaasti: viisi täyspitkää albumia ja iso kasa singlejulkaisuja. Stallerin diskomusiikkia sisältänyt esikoisalbumi Ilona Staller ilmestyi vuonna 1979, jonka jälkeen uusia julkaisua on tupsahtanut ilmoille tasaiseen tahtiin. Staller itse nimeää suosituimmaksi kappaleekseen menevän rallin Muscolo rosso (1987). Kappale kertoo seksiasioista varsin suorin sanoin. Biisiä ei julkaistu irstautensa vuoksi Italiassa lainkaan. Siitä tuli kuitenkin hittibiisi useissa muissa maissa, erityisesti Ranskassa ja Espanjassa. Cicciolinan kappaleissa on jotain juuri oikealla tavalla vinksahtanutta, ja olen monien muiden tavoin koukahtanut hänen tuotoksiinsa.
Staller kertoo, että viime aikoina tuotantoa on remiksattu ja tuotettu runsaasti. Nyt hänen musiikkinsa on kiedottu Dance 80’s -konseptin alle: myydään levyjä ja järjestetään sykkiviä seksidiskoiltoja. Kasari-illat pitävät ikinuoren Ilonan kiireisenä ja tapahtumat ovat hänen mukaansa suosittuja.
Sisarellista suhteilua Vesa Keskisen kanssa
Yksi jos toinenkin suomalainen telkkarinkyttääjä hieraisi muutama vuosi sitten silmiään vilkuillessaan tosi tv-ohjelmaa Tuurin kyläkaupasta. Haluan kuulla, miten Ilona Staller päätyi Vesa Keskisen organisoimaan Miljoona Iskelmä 2014 –tapahtumaan.
Staller kertoo ystävyydestään Keskisen kanssa: ”Vesa ja minä ollaan kuin veli ja sisko. Ihailen hänen tapaansa nähdä maailma. Hän saapui noutamaan minut Helsinki-Vantaan lentokentältä hulppealla limusiinillaan, ojensi minulle punaisia ruusuja ja joimme auton takapenkillä samppanjaa. Minut oli kutsuttu Tuurin kesätapahtumaan. Olin tapahtuman virallinen suojelija ja Vesan erikoisvieras. Pääsin kruisailemaan Keskisen punaisella Ferrarilla erään tv-haastattelun aikana. Muistan, että kalastelimme kilpaa Vesan kanssa järvenrannalla. Vesa voitti, tietenkin, ykkösmies asiassa kuin asiassa. Keskinen kohteli minua kuin prinsessaa, hän on niin vieraanvarainen! Sain asustella hänen omistamassaan hotellissa, tosin vierailin myös hänen kotonaan, kuten oikea sisko. Olisipa kiva vierailla jossain suomalaisessa tosi tv-show’ssa ja jutustella Vesan kanssa kameroiden takana – tai kipaista taas Tuurissa.” Olen tarinasta äimistynyt. Minulla on varmasti ollut Vesan persoonasta aivan vääränlainen, jopa lievästi likainen käsitys.
Ei riitä, että Staller osoittautuu Vesa-tykkäriksi – hän paljastuu myös todelliseksi Suomi-faniksi. Mitä ihmettä? ”Markkinointitapahtumia, valokuvaussessioita kauniissa Suomen maisemissa, sitä kaikkea kaipaan! Kävin Suomessa ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja olin niin innoissani: en ollut suomalaisille ainoastaan Cicciolina, vaan myös Ilona.” Yritän udella Stallerilta lisää Suomi-juttuja. Hän tokaisee, että suomalaismies rakkauskumppanina kiinnostaisi.
Muotia, filmausaikeita ja taiteilua
Staller kertoo, että hänellä menee yhä lujaa. Huomaan, että hänen nettisivullaan myydään Cicciolinan nimikirjoituksella varustettuja ”Per amore e per forza” -elämäkertakirjoja. Stallerin mukaan teokset menevät kuin kuumille kiville. Hän myös sanoo olevansa edelleen kysytty valokuvamalli ja on kuulemma poseerannut suurille kansainvälisille lehdille. Tarinassa vilisee monia tapahtumanimiä ja tuotemerkkejä, enkä ota tolkkua tästä sopasta edes googlettamalla – onkohan Stallerin tarinoissa mitään totuuden siementä?
Staller ilmoittaa syntyneensä taiteilijaksi, ja hän on ryhtynyt luomaan modernia ja surrealistista valokuva- ja kuvataidetta. Hän sanoo tuovansa taiteessaan esille omaa persoonallisuuttaan ja elämäänsä uniikilla, värikkäällä, sensuellilla ja elinvoimaisella otteella. ”Jokainen elämä jo itsessään on todellista taidetta!” Ilona toteaa. Taidenäyttelyitä on tiedossa, ja hän haluaisi pyöräyttää näyttelyn myös rakkaaksi käyneessä Suomessa.
Haastattelun lopuksi Ilona Staller lähettää terveisensä suomalaisille: ”Haluan maailmasta paikan, jossa ei ole sotia tai terrorismia. Toivon ihmisille rauhaa ja terveyttä sekä kaikille hetero- ja homopareille aitoa seksin iloa. Rakastetaan!”
Fanirakkaus koetuksella
Haastattelun anti jättää levottomaksi. Ilona Stallerin taide kiinnostaa! Alan etsiä netistä kuvia tai muuta dataa hänen luomuksistaan. Löydän ainoastaan photoshopattuja kuvia galleriatiloista, joiden seiniä Cicciolina-kuvat kehystävät. Ehkä Staller ei halua esitellä taidettaan kaikelle kansalle? Tulee idea: järjestetään Stallerille kuvataidenäyttely Helsinkiin! Seuraa tiivistä keskustelua. Miljoonan mutkan pallottelu päättyy kuitenkin siihen, että Staller hinnoittelee itsensä liian korkealle ja ajatus näyttelystä on pakko unohtaa. Stalleria tämä ei miellytä, ja hän alkaa pommittaa minua ikävän sävyisillä sähköposteilla. ”Etkö ymmärrä, että olen kansainvälinen supertähti?”
Olen tuon tiiviin sähköpostiviestittelyn aikana reissulla Italiassa. Mietin Stalleria. Juttelen hänestä italialaisten tuttujeni kanssa. Kukaan ei tunnu juurikaan naista arvostavan, vaan pitää häntä eilisen elämän tähtenä. Onko Ilona Staller jäänyt fantasioimaan muinaisen menestyksensä kuplaan, vai onko hänen tähteystarinoissaan jotain todellisuusperää? Menee muutama viikko. Staller kyselee kuulumisiani. Epäilevät fiilikset valtaavat mieleni. Vieläkö hän yrittää kopautella jäänpintaa dollarin kuvat silmillään, vai kiinnostaako häntä oikeasti, mitä minulle kuuluu? Sitä en taida saada koskaan tietää.
Kuvat: Ilona Staller Productions