CircOpera: Sirkus ja ooppera löysivät toisensa – Uusi Sylvi

Esitykset 16.9.–1.10.2016
Jäljellä olevat esitykset 30.9. ja 1.10. Esitykset ovat loppuunmyyty, mutta esitystä voi seurata suorana lähetyksenä verkosta 30.9. klo 18.45 HSTV:ssä ja Stage24:lla.

 star-7733469star-7733469star-7733469star-7733469 

Suomen Kansallisooppera täyttää kansansivistyksellisen tehtävänsä tuomalla lavalle värikkään kimaran eri esitystaiteiden herkkupaloja yhdistämällä tanssia, oopperaa ja sirkusta. Kokonaisuutta on helppo lähestyä oopperaan syvemmin perehtymättömänkin.

Oopperan lavalla on yhteistyössä huikea määrä ammattilaisia. Näyttämölle tuodaan laaja skaala kappaleita tunnetuimmista oopperoista sekä taitavia sirkustaiteilijoita erilaisine numeroineen. Esityksessä nostetaan sirkuksen ohella reilusti esille kaikki oopperan osa-alueet, kuten baletti, kuoro ja orkesteri sekä laulusolistit.

Laulusolistitkin esiintyvät sirkuksen ehdoilla. Näistä parhaiten jäi mieleen Ville Rusanen, joka laulaa Largo al factotum -aariaa Rossinin Sevillan parturista samalla kun laskeutuu näyttämölle 10 metrin korkeudesta seinää alas kävellen.

CircOpera koostuu enimmäkseen irrallisista esityksistä, jotka eivät juonellisesti liity toisiinsa. Koko esityksessä ei varsinaisesti ole juonta tai tarinaa. Jonkinlainen pieni tarinallinen jatkuvuus liittyy Massenet’n Meditaatioon oopperasta Thaïs, joka toistuu aika ajoin pieninä paloina huikeiden pariakrobaattien Victor Cathalan ja Kati Pikkaraisen esittämän rakkausteemaan ilmentäjänä.

Esityksen ehdoton huippukohta, ja samalla vahvin dramaturginen osuus, oli O fortuna Carl Orffin näyttämökantaatista Carmina Burana, jossa orkesteri ja kuoro nostattavat tunnelman näyttämölle heijastettujen tulenlieskojen kanssa demoniseen voimaan, joka huipentuu Gengis van Goolin henkeäsalpaavaan ja huimaavaan Kuolemanpyörä-esitykseen, jota täydentää saumattomasti Gustav Holstin Mars Sodantuoja orkesterisarjasta Planeetat.

circopera_kuolemanpyc3b6rc3a4-356x560-3919136

Oopperan ilmaisuvoimainen ja taidokas kuoro toimi paikoin esityksen kantavana voimana orkesterin ohella. Muuntautumiskykyistä kuoroa olisi voinut käyttää enemmänkin nyt hieman ohueksi jääneen dramaturgisen kaaren vahvistajana.

Koko perheen viihdespektaakkeli sai lapsikatsojat seuraamaan esitystä intensiivisesti. Viimeistään Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento soolotuuballe ja orkesterille lunasti lapsikatsojien pisteet. Hassu mies paksun tuubansa kanssa nostettiin orkesterimontusta näkyville soittamaan. Lavalla takapuoltaan heiluttelevien kimalaisten jammailu lisäsi myös esityksen hassutustasoa. Aikuisempi hulluttelu koettiin, kun sirkuksen eläintenkesyttäjä jahtasi ruoskallaan hullua pianistia ja hänen lavan poikki kiitävää pianoaan.

CircOperassa on paljon ammennettavaa jokaiseen makuun, unohtamatta balettitanssijoiden monipuolisia tyylinäytteitä. Lienee kyse ison tuotannon resursseista, että loppuunmyytyä esitystä esitetään vain kahdeksan kertaa. Ulkopuolelle jääneille annetaan kuitenkin mahdollisuus seurata netin kautta suoraa esitystä perjantaina 30.9. klo 18.45 joko HSTV:ssä ja Stage24:lla.

Musiikinjohto: Alberto Hold-Garrido
Ohjaus: Jere Erkkilä
Sirkuskoreografia: Sanna Silvennoinen
Balettikoreografia: Ville Valkonen
Visuaalinen suunnittelu: Mark Väisänen
Valaistus- ja videosuunnittelu: Kimmo Ruskela
Suomen Kansallisoopperan kuoro
Suomen Kansallisoopperan orkesteri
Ballet Finlandian tanssijoita
Hanna Rantala, sopraano
Mika Pohjonen, tenori
Ville Rusanen, baritoni
Koit Soasepp, basso
Soolosoittajia
Pariakrobaatteja, akrobaatteja, ilma-akrobaatteja ja muita sirkustaiteilijoita

akrobatia, baletti, CircOpera, kuolemanpyörä, oopperan kuoro, sirkus, Suomen Kansallisooppera