11.10. 2016
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
Alkujaan Pohjois-Esplanadille perustettu Copas y Tapas on toiminut Fabianinkadulla jo viisi vuotta, mutta en ollut kuullutkaan siitä, vaikka liikun noilla kulmilla säännöllisesti. Törmäsin siihen vain jokunen päivä ennen tätä vierailua Vegaaninen Helsinki- ryhmässä, jossa intoiltiin hienon näköisellä alkupalalajitelmalla. Koska minulla oli pari tuntia aikaa ennen junan lähtöä, sovimme Hyvän kurkun Manun kanssa tapaamisen. Luulimme menevämme tapasravintolaan, mutta nimestään huolimatta Copas y Tapas on täysipainoinen ruokaravintola, jossa tapakset ovat normaalin alkupalan asemassa.
Tarjoilijamme Pascal ehdotti meille vegaanista ateriakokonaisuutta, ja hetken mietittyämme ja saatuamme aivomme siirrettyä pois tapas-vaihteelta päätimme ottaa sen. Viiniksi Pascal suositteli erinomaista Rieslingiä, jota lipitimmekin läpi aterian.
Alkupalana oli kolmen tapaksen lajitelma. Ensimmäinen oli porkkanaa kolmeen tapaan: grillattuna, pikkelöitynä ja friteerattuna. Päälle oli ripoteltu sitruunaverbenaa. Se oli hyvää mutta ei kovin ihmeellistä – etenkin kun tuoreessa muistissa oli Grönin porkkanapääruoka. Toisena tuli kurpitsaa kolmeen tapaan: grillattuna, kuivattuna ja pyreenä, sekä tyrnimarjoja ja raakalakritsajauhetta. Maku oli aivan erinomainen, ja ihastelimme Manun kanssa etenkin lakritsan viipyilevää aromia, joka tuntui myös syömisen jälkeen aromihuuruina hengityksessä. Viinin kanssa kokemus oli huima.
Kolmantena oli pikkelöidyssä punasipulikupissa suppilovahveroa lampaankääpäsiirapilla ja metsäsienijauheella –minun oli pakko tarkistaa tämä koostumus jälkikäteen ravintolasta, sillä maku oli niin käsittämättömän hieno. Pohjalla oli talon rosmariininäkkileipää, josta tosin emme tavoittaneet rosmariinin makua ainakaan vahvasti. Itse tosin käytän rosmariinia usein valtavia määriä italialaistyylisissä aterioissamme, sillä sitä kasvaa runsaasti puutarhassamme, joten makuaistini ei tavoittane hentoja sävyjä.
Pääruoan perustana oli talon puuhiiliuunissa hiillostettua Gobbas Gård –tilan Maaomena-lajikkeen perunaa. Se ei ole minulle ennestään tuttu, mutta tilalla viljellään lukuisia perinne- ja gourmetlajikkeita. Tämän maku oli erinomainen ja muistutti hieman grillattua maa-artisokkaa. Perunat lepäsivät peruna-persiljapyreen päällä, ja niiden päällä oli paistettua ja kuivattua lehtikaalia, joka oli valmistettu loistavasti. Annoksessa oli lisäksi savustettua mantelia ja mantelikastiketta. Maut olivat aivan täydellisiä, etenkin kun kaikkia elementtejä sai kerralla mukaan. Olin erityisen iloinen siitä, että pääruoassa oli vältetty fiksaatio ”pääproteiiniin”, mutta annos oli siitä huolimatta varsin proteiinipitoinen ja muutenkin ravinteikas.
Jälkiruoka oli a first: omena-parfait. Matalassa astiassa oli parfait-kerros, omenapyreetä, meriangervopikkelöityä omenaa ja mesiangervomysliä. Annos oli myös hämäävän pienen näköinen mutta oikeasti hyvin runsas. Mitä tästä sanoisi? Omenaa liki täydellisimmässä muodossa. Ehkä rakkaimman omenalajikkeen ensimmäinen haukkaus suoraan puusta poimittuna tai perinteisin ja paras omenacrumble vaniljakastikkeella menevät ohi, mutta ei niissä ole tällaista makujen, koostumusten ja lämpötilojen leikkiä. Unohtumaton kokemus ja parhaimpia vegaanisia jälkiruokia koskaan.
Aterian lopuksi kokeilimme vielä jälkiruokaviiniä, joka oli sekin erinomaista, ja sekin Pascalin suositus. Kiitos!
Tämä fine dining –kokemus tuli täysin puskista, mutta täytyy sanoa, että se ylsi aivan likelle Helsingin Grönin tai Tampereen Berthan tasoa tai jopa sinne asti. Tänne täytyy päästä rakkaan vaimoni kanssa mahdollisimman pian. Vegaaniruokaa on tarjolla ilman etukäteistilausta, mutta ravintolan Aleksi mainitsi, että varausta tehdessä ruokavalion voi mainita, niin valikoima monipuolistuu vielä lisää.
Copas y Tapas
Fabianinkatu 16 Helsinki
ti–pe 16–23
la 13–23
(keittiö auki 22.00 saakka)
su–ma suljettu