6.12.2016
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
Tapoin aikaa ennen junan lähtöä hiljaisen Helsingin keskustassa. Kaupunki valmistautui itsenäisyyspäivän juhliin ja mielenosoituksiin. Kaduilla näkyvin väestöryhmä alkoholin aamunauttijoiden ohella olivat hämmentyneen oloiset japanilaisturistit. Liki kaikki ravintolat olivat kiinni, ja minun olisi pakko syödä jotain ennen junamatkaa Poriin Tampereen kautta. Ravintolavaunujen vegaaniruokatarjonnan kartoittaminen ei innostanut.
Kierrettyäni Kampin keskuksen, Foorumin ja Citykäytävän osuin viimein Aikataloon. Friends & Brgrs näkyi olevan auki. Minun olikin pitkään pitänyt testata se – tosin Tampereella, mutta kävi se näinkin. Ruokalistalla oli tarjolla valmiiksi vegaaninen purilainen ja päätin testata sen. Gastropavun Liina kertoi, että muitakin purilaisia saisi veganisoitua, joten vaihtoehtoja on enemmänkin.
Tilasin purilaisen ateriana, jotta pääsisin testaamaan kehuttuja ranskanperunoita. Listalla on muuten myös vegaaninen aioli, joten dippikastikkeetta ei jää. Maistelin dippisoosia odotellessani tilauspiipparin kanssa pöydässä. Aioli oli yllättävän valkosipulista. Minä pidin, mutta joillekin se voi olla liikaa.
Purilainen oli hyvän näköinen: ei järin kookas, mutta välissä oli kunnolla täytteitä ja sämpylässä herkullisen näköinen kiilto. Päätäyte on mustapapupihvi, jota maistoin ensin pelkältään. Yllätyin, sillä se oli erittäin herkullista, juuri minun makuuni. Olen iloinen, että ketju ei ole mennyt helpoimman kautta tofuun, soijapihviin tai seitaniin. Liinan mukaan ketju harkitsee myös seitanpihviä, mutta toivon kovasti, että he säilyttävät tämän vaihtoehtona. Pihvin päällä oli ihanaa haudutettua ja karamellisoitua sipulia. Yhdistelmä toi mieleen New Yorkin Bare Burgerin, vaikka ei tämä tietysti muuten ihan sen tasoista ollut. Kostukkeena aioli toimi mainiosti, vaikka tietysti oli vähän tylsää, että maku toistui sekä purilaisessa että rannarien kanssa. Niin moni asiakas kuuli tilaavan vegaanipurilaisen, että voi hyvinkin toivoa tai jopa odottaa valikoiman monipuolistuvan joskus. Kokonaisuudessaan tämä oli ehdottomasti lähellä Suomessa syömieni vegaanipurilaisten kärkijoukkoa – tai kirkkaasti siellä asti, jos otetaan huomioon, että olin pikaruokaravintolassa.
Kehutut rannarit sen sijaan eivät minua säväyttäneet. Ne olivat kyllä pinnalta rapeita ja sisältä pehmeitä, mutta pinta oli jopa liiankin kovan rapea, melkein sipsimäinen ja sileä. Pidän enemmän sellaisesta pinnasta, joka on hieman halkeillut, ”santapaperimainen”.
Mikä parasta: hampurilaisesta ei tullut pikaruokaähkyä tai ”hampurilaismasennusta”, vaan tuli sellainen olo, että söin oikeaa ruokaa. Tämä oli hyvä lounas, joka piti minut pirteänä pitkälle iltaan, kunnes pääsin anoppilan rauhaan. Syömään.
Friends & Burgers
Aikatalo
Mikonkatu 8
Helsinki
ma–to 11–21
pe–la 11–22
su 12–21