10.8.2017
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Hard Rock Cafessa, missään. Koko konsepti oli minulle suuri arvoitus silloinkin, kun saatoin pitää sitä jollain tasolla etäisesti siistinä tai kiinnostavana juttuna. Taannoin törmäsin kuitenkin Facebookin Vegaaninen Helsinki -ryhmässä tietoon, että tämäkin ketju oli lisännyt valikoimaansa vegaanisen purilaisen. Kovin korkealle se ei to eat -listani prioriteeteissa kuitenkaan noussut.
Olin WorldCon -tapahtumassa pari päivää, ja ensimmäisen päivän jälkeen olin uupunut ja nälkäinen. Majapaikan lähistöllä oli useampi hyväksi testattu vaihtoehto, mutta päätin täyttää ruokakirjoittajan velvollisuuden ja mennä johonkin uuteen paikkaan. Olin sen verran myöhään liikkeellä, että testaamattomista Hard Rock Cafe oli lähin, joka oli vielä auki. Sinne siis.
Listalla on valmiiksi vegaaninen purilainen talon omalla peruna-siitake-portobello-ohrapihvillä. Verkon listassa mainittiin balsamicosiirappi ja srirachahummus, mutta pöytään tulleessa listassa mainittiin soosina pelkkä hummus ilman mausteita. Purilainen oli myös törkykallis: 19,95€! Kaksikymppiä on täysin käsittämätön hinta kasvispurilaisesta Helsingissä – se on 2–5 € kalliimpi kuin muut kokeilemani hyvät tai kelvolliset baaripurilaisannokset (kun annoksiin lasketaan ranskalaiset mukaan). Ainoa, joka pääsee tälle kiskuritasolle, on Stone’s Beer & Burgerin ällöttävä tekele.
Hard Rock Cafen purilainen ei sentään ollut kelvoton, mutta ei se myöskään pääse lähellekään suosituslistaa, etenkään tolkuttoman hintansa vuoksi. Maistoin ensin talon omaa pihviä sellaisenaan. Siinä oli ohraryyninen murentuva koostumus, ja sen perusmaku oli hyvin mieto. Välissä oli tavanomaista hummusta, rucolaa, tomaattia ja pari viipaletta grillattua kesäkurpitsaa, mikä toimi oikein hyvin. Kesäkurpitsan ja leivän kanssa pihvikin sai makua, kun pureskellessa portobellosienen maku ehti kehittyä esiin. Sämpylästä tykkäsin: tällaista kiiltopintaista leipää saa harvassa paikassa. Silti vaikka burger menetteli, oli se kaiken kaikkiaan lievä pettymys.
En minä tänne tietenkään palaa. Kivenheiton päässä on O’Learys, jonka ikimuistoinen Oumph!-purilainen on kolmisen euroa halvempi, johon tulee paremmat soosit, jonka lisukkeena on enemmän ranskalaisia ja jonka alkupalaksi saa popcorneja ja ihan tarpeeksi överin annoksen feikki-americanaa. Ja se on monin verroin mukavampi paikka. Aika lailla tätä kirjoittaessa harmittaa, etten mennyt sinne.
Hard Rock Cafe
Aleksanterinkatu 21
Helsinki
su–to 11–24
pe–la 11–02