Sylvin vuoden 2014 joulukalenterissa toimituksen jäsenet kertovat, mikä saa raavaan sylviläisen herkistymään.
Lauantai 6.12.
Maajussille morsian
Pyöreät posket hehkuvat punaisena. Aavistuksen kieroon katsovat silmät tuikkivat. Pyöreän naaman molemmin puolin sojottavat korvat, jotka hohkaavat myös kärjistään punaista. Tekisi mieli ottaa noista korvista kiinni ja pussata.
Mies katsoo naista pikkupoikamaisen ujosti. Nainen sanoo jotain ja sitten se tulee: ”Juuh!”, Hansin tavaramerkki. Sanalla on useita merkityksiä. Se voi olla ”kyllä” -juuh tai ”on ilmoja pidellyt” -juuh.
Tärkeintä on tapa, millä se sanotaan. Samalla vedetään sisään henkeä, jolloin siihen tulee hieman suhiseva, joskus jopa viheltävä ääni. Hans katsoo Miaa ja rohkaistuu, hän aikoo sittenkin pussata.
Kyllä! Sieltä se tulee! Kisakatsomomme hurraa ja liikuttuu.
Kohtaus on eräästä Maajussille morsian -kisastudiosta, joita pidämme erään ystäväporukan kanssa. Kaava on aina sama: liikaa ruokaa, lasillinen skumppaa ja väljät vaatteet. Tallennettuja jaksoja on yleensä monta, koska emme ehdi joka viikko kokoontumaan. Muutaman jakson katsomiseen saattaa mennä monta tuntia, koska välillä kommentointi käy niin vilkkaana, että jotain saattaa mennä ohi ja pitää kelata takaisin. Välillä saattaa myös joutua googlettamaan, esimerkiksi eräässä jaksossa mainittu ”tankkipaneeli” herätti katsomossamme suurta hämmennystä ja tutkivalla ryhmällä meni viikko selvitellessä, mikä se on. (Se on siis sellainen moottoripyörän bensatankin päälle tuleva lärpäke. Eräs morsianehdokas sanoi ohjelmassa kutovansa sellaisen maajussille. Liikkistä!)
Maajussille morsian -sarja on ainoa tosi-tv-ohjelma, jota pystyy katsomaan. Vaikka se on käsikirjoitettu, siinä on vielä tallella jotain inhimillistä ja aitoa. Siinä ei tapella, olla ilkeitä, paneskella ja törttöillä kännissä. Maajusseista huokuu yksinäisyys ja vilpittömyys ja heillä on tavallisen ihmisen ilot ja murheet. Heitä kohtaan tuntee väkisinkin sympatiaa, ja jokaisen sisällä asuva toiveikkuus odottaa herkeämättä, että he löytäisivät rinnalleen mukavan kumppanin arkea jakamaan. Maajussien vähäeleisyys lähenee taidetta ja hieman tönkkö ulosanti tuntuu vain söpöltä.
Tehdään tervehenkisiä asioita: käydään marjassa, saunotaan ja leivotaan pullaa. Tekee melkein mieli alkaa vääntää kirjettä itsekin, sillä kirjeiden saaminen on yksi suurimpia jännitysmomentteja koko sarjassa. Vatsassa muljahtelee, kun maajussi menee postilaatikolle. Olisi kauhea tilanne, jos kirjeitä ei tulisi yhtään. Mutta toisaalta se hetki, kun jännitys muuttuu helpotukseksi ja pieni mairea hymy nousee kasvoille lievän punan kera. Se hetki herkistää joka kerta. Parasta antia ovat myös Mia Nuutilan ilmeet ja hassut kommentit, joita hän päästelee suustaan. Molemmat on vuosien mittaan tosin saatu paremmin hallintaan. Mikään ei kuitenkaan voita Nuutilan jäätynyttä hymyä, kun hän yrittää pitää itsensä kasassa.
Emme juurikaan seuraa maajussien elämää muista medioista. Elämme tietoista kuplaa ja työnnämme taka-alalle sen tosiasian, että joka tuotantokausi tekee näistä ihmisistä uutta tykinruokaa juorupalstoille. Tiettyä todellisuuspakoahan se on, mutta haluamme pitää kiinni siitä pienestä autenttisuuden tirauksesta tässä muuten niin teennäisessä maailmassa. Mistään ressukoista ei ole kyse, vaan normaaleista, työtätekevistä ihmisistä.
Niin. Hans. Hans Franzen on lypsytilallinen Kemiöstä ja oli mukana 2012. Lupsakkaasta, murtaen Suomea puhuvasta Hansista tuli ehdoton suosikkimme ja seurasimme tapahtumien kehitystä erityisellä jännityksellä. Hän sai onneksi Miansa (ei Nuutila), jonka kanssa on ilmeisesti yhdessä edelleen. ”Juuh” hansilaisittain äännettynä on jäänyt pysyvästi ilmaisuumme. Ohjelma tuo yhteen meidät, jotka muuten emme ole enää tekemisissä niin paljon kuin ennen.
Tämän vuoden viimeinen kisastudio oli syyskuussa ja ennen kahdeksannen tuotantokauden alkamista maaliskuussa joudumme herkistymään uusintojen parissa.
Edellinen luukku: pe 5.12.
Seuraava luukku: su 7.12.
Hans Franzen, herkistyminen, joulukalenteri, Maajussille morsian, Miia Nuutila, televisio