Ylijääneen kahvin voi käyttää ilokseen ja nautinnokseen.
Kuva: Veera Säilä
Kahvilla on taakkanaan suuri hiilijalanjälki. Tuotteen ekologista selkäreppua arvioivan MIPS-indeksin mukaan kahvin viljely on niin vedenkulutukseltaan kuin lannoituksen tarpeeltaan esimerkiksi teen viljelyä rasittavampaa. Siksi kahvin käytössä kannattaa olla tarkkana.
Ruoanlaittoon ja leivontaan parhaita kahvilaatuja ovat tummat, voimakkaat paahdot; vaaleapaahtoinen suomalainen peruskahvi on hapokkaampaa ja vähemmän aromikasta, joten se kannattaa juoda sellaisenaan. Ylijääneen kahvin voi viilentää, maustaa ja tarjota kylmänä juomana.
Kahvista voi valmistaa seitanille marinadin vaikkapa grillikautta ajatellen. Tutummin kahvin maku toimii kuitenkin jälkiruoissa. Kahvikiisseli on vintageherkku isomummon ajoilta. Kahvilla voi maustaa myös juustokakun, pikkuleipiä tai toffeekarkkeja.
Kahvi sopii tietysti myös alkoholijuomien pariksi. Jääkahvin voi maustaa rommilla tai viskillä, mutta hyviä ovat myös lämpimät irish coffeen tai hot shotin tyyppiset kahvidrinkit. Jatkojen booli syntyy kahvista, kokiksesta ja rommista.
Kahvikiisseli
2,5 dl vahvaa kahvia 2,5 dl kerma- tai maitovalmistetta tai niiden sekoitusta (myös kookosmaito käy) 0,5 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1 tl kaakaojauhetta 3 rkl maissisuurustetta
Sekoita kaakaojauhe ja suuruste kattilassa vispilällä pieneen nestemäärään. Lisää kaikki muut aineet. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli sakenee. Jaa annosmaljoihin ja nosta jääkaappiin jäähtymään. Kermavaahtotilkka koristaa annoksen.