(USA 2011)
O: Michael Knowles.
N: Michael C. Hall, Brie Larson, Brad William Henke, Lucy Liu, Peter Fonda.
K11
23.05.2012
Kolmevitosten sukupolvi ei aikuistu koskaan, ei ainakaan elokuvantekijöiden mielestä.
Rahaton ja työtön Morris Bliss asuu isänsä luona ja merkkaa maailmankarttaan paikkoja, joissa haluaisi käydä. Morris on seksisuhteessa lukiolaistytön kanssa, jonka isä on hänen oma lukiokaverinsa. Morris on 35-vuotias, mutta ei ole edennyt elämässään mihinkään.
Douglas Lightin romaaniin perustuva kevytkomedia kuuluu ikinuoria nykyaikuisia huvittunein silmin tarkkaileviin sukupolvikuvauksiin. Siinä missä joutilas sukupolvi oli Richard Linklaterin Slackerissa (1991) vielä jotenkin viileä ja omaehtoinen – tai ainakin hauska – nyt joutilaisuus on pateettista ja vähän naurettavaa. Sukupolvi X ei ole vanhentunut tyylikkäästi.
Ja onhan Morris (Michael C. Hall) hukassa. Hän on ajautunut suhteeseen nuoren ja määrätietoisen Stephanien (Brie Larson) kanssa ja yhtä syyntakeettomaksi hänet esitetään suhteessa kauniiseen naapuriinsa (Lucy Liu). Isällä (Peter Fonda) menee hermot saamattoman pojan kanssa, mutta Morrisin samanikäiset kaverit ovat itse aivan yhtä eksyksissä.
Michael Knowlesin ohjaama elokuva tarjoilee joukon satunnaisia kohtaamisia, joihin Morris ajautuu. Hauskaksi tarkoitettu dialogi ja absurdeiksi tarkoitetut tilanteet kuitenkin tursuavat liikaa yritystä. Sama jatkuu toinen toistaan erikoisempien sivuhahmojen kohdalla.
Morrisin hahmo on sen sijaan tyhjä taulu. Hänen menneisyyttään eikä hänen ajatuksiaan valoteta, ja hänen toimintansa rajoittuu reagoimiseen. Hahmo jää sivuun omassa elokuvassaan, pelkäksi peiliksi kreisien sivuhahmojen poseerata. Se saattaisi olla traagista, mutta Morris ei ole traaginen hahmo vaan paljon pahempaa – hän on epäkiinnostava.