Anna Todd: After
Otava 2015
Suom. Maija Kauhanen
588 s.
Löperön nettifanifiktion painamatta jättäminen olisi pelastanut palasen sademetsää.
After on 2500-sivuinen kirjasarja siitä, mitä brittiläisen poikabändin One Directionin amerikkalainen faninainen toivoisi pystyvänsä puuhailemaan vällyjen välissä fanittamiensa miespoikien kanssa. Päästäkseen harrastamaan oikein oikeaa seksiä kiltin tytön alter egonsa kautta ei sarjassa tietenkään kerrota suoraan poikabändin jäsenestä Harry Stylesistä, vaan Hardinista, tatuoidusta ja lävistetystä (mutta kaunokirjallisuutta lukevasta ja aluksi raivoraittiista) ”pahiksesta”, joka kuuntelee rankempaa rockmusiikkia ja panee kaikkea mikä liikkuu.
Mutta sellaisia nuorten tyttöjen seksifantasiat usein ovat. On jotain tuttua, mutta laitetaan siihen ripaus vaaraa, koska eihän turvallinen ole millään tavalla kiihottavaa. After kuitenkin astuu henkilö- ja miljööasettelussaan niin kauas One Direction -bändistä, että herää kysymys, miksi sen taustalla ylipäätään täytyy todistella olevan mitään todellisuuden elementtejä.
Ai niin, tietysti siksi, että tarina saataisiin myytyä edes faneille. Kukaan muuhan ei sitä sitten toivottavasti luekaan. Saati tuhlaa rahojaan sademetsiä kiitettävästi polttaneeseen painotuotteeseen.
Hardin ei muistuta mitenkään median luomaa kuvaa Harry Stylesistä, vaan on täysin kirjoittajansa mielikuvituksen tuotetta niin ulkoisesti kuin ”luonteeltaankin”. Ensimmäisenä Hardinista tulee mieleen Twilight-elokuvien Edward – mistä päästäänkin siihen syyhyn, miksi After ylipäätään on suomennettu: fanifiktiota nettiin loputtomasti (ja taas loputtomasti) kirjoittanut Anna Todd ei olisi koskaan saanut kustannussopimusta ilman Twilight-kirjojen ja niistä tehtyjen elokuvien menestystä.
Twilight oli jo sellaisenaan valmista fantasiointimateriaalia monille aikuisillekin naisille – koska kukaan ei enää muista muinaista Anne Ricen tuotantoa – mutta E.L. Jamesin Fifty Shades of Grey ja sen kaksi jatko-osaa veivät fanifantasiat aivat uudelle tasolle. Helmikuussa oman elokuvakierroksensa avaava Fifty Shades kun on BDSM-seksillä koristeltu versio Twilightistä.
Anna Toddille täytyy nostaa hattua yhdessä mielessä: hän jaaritteli 24-vuotiaan armeijavaimon kesyn yliopistoseksifantasiansa kokoon niin nopeasti, että kuka tahansa elantonsa kirjoittamalla kokoon riipivä ihminen olisi siitä kateellinen. Ensimmäinen, keväällä 2013 aloitettu kirja sisältää 97 lukua ja on suomennettuna 588 sivua. Kustannustoimittajaa on vaivattu äärimmäisen vähän, sillä Todd hyödynsi kirjoittamisessa Wattpad-älypuhelinsovellusta ja kirjoitteli menemään tylsistyessään ruokakaupassa, omaa tekstiään turhaan jälkeenpäin lukematta.
Olen kirjoittanut viisi kappaletta pääasiassa muusta kuin Afterin sisällöstä ja siihen on syynsä. Kirjassa ei nimittäin ole sisältöä kuin parin aukeaman teininovellin verran ja novellin synopsiksen kertaaminen pilaa sen pienenkin lukukokemuksen. Säästääkseni ketään lukemasta Afteria seuraa kuitenkin tiivistelmä:
Neitsyt-tyttö Tessa rakastuu kokeneempaan pahaan poikaan Hardiniin collegessa ja he harrastavat paljon pettingiä ennen kuin Tessan lakanat ovat verestä punaiset. Tämä tapahtuu sivulla 432. Loput ensimmäisen osan 156 sivua käytetään yhteenmuuttamiseen, mustasukkailuun ja huonoimmin kirjoitettuun cliffhangeriin ikinä.
On alistuttava siihen, että huonot asiat tulevat useammassa erässä. Niin myös After. Toisen ja kolmannen osan suomennokset ilmestyvät myös tänä keväänä. Toisessa osassa –
*** SEURAA JUONIPALJASTUKSIA***
– Tessa ja Hardin harrastavat kuukautisseksiä ja Tessa on kuolla häpeästä, kun Hardin koskee tampooniin.
Olkaa hyvä, voitte nyt hypätä suoraan kolmanteen tai viimeiseen osaan menettämättä mitään olennaista. Tai sitten olla lukematta yhtään After-sarjan kirjaa ja käyttää ajan hyödyllisemmin vaikka tunnepohjaltaan eroottisemman rakkaustarinan, Anna Kareninan uudelleenlukemiseen.
After, Anna Todd, fanifiktio, Fifty Shades of Grey, One Direction, Twilight, Wattpad