Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
New York, 18.4.
Bo Ky
Takana oli pitkä kävely kaupungilla ja High Linen päästä päähän ystävien kanssa, ja kaipasimme lounasta ennen suuntaamista rahamaailman korttelien läpi Battery Parkiin. Otimme metron asuntomme naapurustoon ja etsimme ravintola Bo Kyn, joka oli listallamme. Tarkoitus oli mennä syömään dim sumeja, mutta muistimme väärin: tämähän olikin nuudeliravintola. Onneksi se oli hyvä sellainen, joten vältyimme ruokapettymykseltä. Kaukoidässä matkailleen ystäväni mukaan paikka tarjosi hyvin aidon makuista talonpoikaisruokaa.
Alkuun tuli pieni ongelma, sillä listalta ei löytynytkään oikein mitään kasvisruokaa, ja keitoissa käytettiin tarjoilijan mukaan kanalientä. Tomerasti hän kuitenkin lupasi, että asia järjestyisi, joten tilasin riisinuudelikeiton mykyillä ja kiinansinapilla tai sareptansinapilla (mustard greens).
Sävelletystä vegaanikeitostani sukeutui ehkä paras lämmin nuudeliateria koskaan. Mykyt eivät olleen ihmeellisiä, mutta pidin kiinanpinaatin mausta sekä varren ja lehtien vaihtelevasta koostumuksesta. Ja ennen kaikkea liemi oli tajuttoman hyvää. Se oli keitetty johonkin merileväpohjaan, ja lisämakua toivat paahdettu sipuli ja valkosipuli. Laadukkaat pöytächilit olivat kunnolla tulisia ja täydensivät makuja hyvin.
Ihana yllätys.
Bo Ky
Kotisivut
216 Grand Street
Välipala Sara D. Roosevelt Parkissa
Paljon matkaillut ystävämme innostui tässä välissä ostamaan koko porukalle Chinatownista jälkiruuaksi durian-hedelmää, joka on tunnettu epämiellyttävästä hajustaan ja oudosta maustaan. Ystäväni mielestä tosin sekä hajun että maun epämiellyttävyyttä ”länsimaalaisille” on liioiteltu. Tämä durian oli muutenkin hänen mielestään täysosuma, sillä haju oli tavallista miedompi ja maku erinomainen. Minä ihastuin kovasti: kermaisen makea mutta samalla valkosipulisen jälkipoltteinen. Herkkua.
Hanco’s Bubble Tea & Vietnamese Sandwich (Brooklyn)
Suomalainen vegaaniystäväni rakastui New Yorkin matkallaan vietnamilaisiin bahn mi -sämpylöihin ja vaati minua kokeilemaan niitä. Suomessa olen törmännyt nimeen vain parissa hupaisassa kahvilaviritelmässä ”street food” -nimikkeen alla, mutta niillä ei ole ollut mitään tekemistä alkuperäisen kanssa. Olimme päättäneet ehdottomasti kokeilla näitä.
Osuimme tämän teehuoneen ja pikaruokapuodin kohdalle uupuneina pitkän kävelyn jälkeen. Tarvitsimme ruokaa ennen lepohetkeä Brooklyn Bridge Parkissa ja pitkää kävelyä sillan yli takaisin Manhattanille.
Tilasin bahn min ”kasvispossulla”, ja se oli täysosuma. Rapeasta vietnamilaisesta patongista nousi ihana tuoreen leivän tuoksu, johon sekoittui aluksi jopa hieman epämiellyttävä vihannesten marinadin haju. Kirpeät ja rapeat vihannekset (porkkana, daikon ja korianteri) maistuivat kuitenkin erinomaisilta, ja kasvispossu oli parhaimpia maistamiani lihajäljitelmiä.
Tämäkin voileipä meni heittämällä parhaimpien voikkarien sarjaan. Voileivistä tulikin tätä rapakontakaista reissua määrittävä kokemus.
Hanco’s Bubble Tea & Vietnamese Sandwich
147 Montague Street
Frescho Grocery and Deli
Kävimme vielä iltamyöhään kävelyllä Lower East Sidessa, ja jotain pientä teki mieli. Poikkesimme Freschossa, jota oli kehuttu arvioissa loistavaksi kasvisruokakaupaksi ja noutoruokalaksi. Kauppa oli sympaattinen: kapeita käytäviä täynnä mielenkiintoisia tuotteita ja pieni delitiski, jonka takana tehtiin hyvän näköisiä ruokia. Liidulla kirjoitetulla listalla olisi ollut lukuisia vegaanivaihtoehtoja.
Päädyin kokeilemaan marokkolaisesti maustettua kasviskanawrappia. Proteiinia oli annoksessa hurja määrä, joten ei tästäkään sitten tullut kevyttä välipalaa. Kasvikset olivat valitettavasti aika mitäänsanomattomia, eikä kasviskanakaan ollut mitenkään erityistä. Silti jos tuolla seudulla asustaisi pitkään, olisi Frescho varmasti oivallinen keidas etenkin myöhään illalla.
Frescho Grocery and Deli
97 Stanton Street
New York, 19.4.
Teany
Tänään oli vuorossa grillaus- ja hengailupäivä ystävien luona Long Island Cityssä, joten lounaalle ja illalliselle ei ollut tarvetta. Päätimme nauttia tuhdin aamupalan, jotta jaksaisimme grillin kuumenemiseen asti. Asuntomme lähistöllä oli muusikko Mobyn ja hänen ex-tyttöystävänsä perustama teehuone ja kasvisravintola Teany, jota oli kehuttu kovasti.
Ravintola on erikoistunut myymään paikan päällä ja toimituksina käsittämättömän kalliita artesaanimehuja sekä tarjoaa laajan valikoiman teetä. Mutta kahvillehan me. Tilasimme pari lattea, ja minä päädyin ottamaan ruuaksi bagelin kasvispekonilla ja juustolla sekä tofumunakkaan – ja kas, siinäkin oli pekonia ja juustoa. Mitenkä sattuikaan. Röyh.
Bagel oli mahtava, ja kasvisjuusto oli taas täysosuma. Tofumunakkaassa ei ollut meidän makuumme tarpeeksi suolaa, mutta etenkin sulaneen kasvisjuuston kanssa maku oli herkullinen.
Tännekin päätimme vielä palata.
Teany
Kotisivut
90 Rivington Street
New York, 20.4.
Butcher’s Daughter
Tänään oli aika kokeilla ravintolan aamupalaa. Palvelu oli jälleen ystävällistä, joskin täytyy sanoa, että paikan varsinaiset nuoret ja komeat tarjoilijat keskittyivät kummallakin käynnillä lähinnä sosialiseeraamaan, ja latinokokit valvoivat asioiden sujumista, laskutuksen muistamista ynnä muuta.
Tilasimme kehutun avokadotoastin, joka olikin hauska annos. Pehmeä rasvainen avokado oli maustettu curryseoksella, mikä toimi yllättävän hyvin. Tilasimme myös ihanan hapanta ja raikasta kookosjugurttia granolalla (eli myslillä) ja tuoreilla marjoilla ja hedelmillä sekä vihreää mehua, joka oli tosi hyvää. Kyllähän täälläkin kävisi mieluusti usein aamupalalla, vaikka annokset ovatkin aika kalliita.
The Butcher´s Daughter
Kotisivut
19 Kenmare Street
Paris Sandwiches
Bahn mi -leipää piti kokeilla uudelleen, ja Paris Sandwich on monien arvioiden mukaan todellinen klassikko Chinatownissa. Etenkin kasviskanapatonkia on kehuttu. Valitettavasti tämä oli matkan toinen ruokapettymys. Patonki oli kyllä hyvää, tosin se muistutti vaimon mukaan paljon enemmän pariisilaista leipää kuin aiemmin maistamaamme rapeakuorista patonkia. Mutta kasviskanatäyte oli täysin mautonta, eikä kasviksissakaan ollut kehumista. ”Kukkosoosin” kanssa leipä meni alas, mutta en suosittele tätä paikkaa missään nimessä kasvissyöjälle.
Paris Sandwiches
Kotisivut
113 Mott Street
Cocoron
Vaikka olimme syöneet hyvin, sekosimme pistäytymään täällä vielä yöpalalla, koska en jaksanut odottaa, että vaimo pääsisi maistamaan sobaa. Lisäksi tiesin kokemuksesta, että kylmä zaru soba on raikas ja keventävä ateria. Tilasimme kaksi pientä annosta ja pari kupillista teetä: vaimolle vihreää teetä, minulle tattariteetä, joka oli mahtava uusi tuttavuus. Lisukkeeksi tilasin pienen kipollisen nattoa eli fermentoituja soijapapuja, joihin ihastuin aikanaan Tampereen Marusekissa, kun se tarjosi vielä kiinnostavaa ja monipuolista ruokaa. Natto haisee monien mielestä pahalta, mutta en ole ikinä huomannut hajussa mitään epämiellyttävää, eivätkä tarttuvat venyvät juustomaiset säikeet haittaa minua. Nattoa oli mukava mutustaa pitkästä aikaa.
Mutta zaru soba: oi että. En muistanutkaan, kuinka hyvää se on. Annokseen kuuluu kasa keitettyjä tattarinuudeleita, jotka on jäähdytetty kylmiksi jääpaloilla. Niitä dippaillaan maustettuun soijakastikkeeseen, johon voi lisätä oman maun mukaan wasabia ja purjosilppua. Maku on yksinkertainen ja täydellinen. Viilentävän kokemuksen jälkeen juodaan kuumaa tattarien keitinlientä, jota maustetaan oman maun mukaan samaisella dippauskastikkeella. Tarjoilija oli iloinen ja yllättynyt, kun emme arkailleet ottaa vastaan liemikannua vaan suorastaan innostuimme. Ilmeisesti zaru soba -annos ei ole New Yorkissakaan vielä kovin suosittu ja tuttu.
Palvelu oli vieläkin parempaa kuin viimeksi, ja tunsimme olomme tervetulleiksi. Istuimme tiskillä, joten sain taas seurata, kuinka keittiön väki ahersi ankarasti. Totesimme, että tänne olisi pakko palata, vaikka se tarkoittaisikin, että jotain muuta jäisi listaltamme kokeilematta. Parhaasta kannattaa kuitenkin nauttia.
Kotisivu Cocoron
37 Kenmare Street