Historiankirjoitus ottaa yleensä miesnäkökulman, mutta Hanoin naistenmuseossa kaikki on toisin.
Tietokirjoissa ja museoissa naiset on yleensä mainittu sivulauseissa, jos ollenkaan. Naispuolisten hallitsijoiden, keksijöiden ja taiteilijoiden töitä on mitätöity, eikä heitä ole aina nostettu esille. Naiset on suljettu kodin piiriin, eikä kotielämää ole nähty tallentamisen arvoisena, vaikka tavallisilla ihmisillä on ollut oma rikas kulttuurinsa vaatteineen, astioineen, ruokineen ja juhlineen.
Hanoin naistenmuseo vastaa kysymykseen, millaista on kartiomaisten lehtihattujensa alta hymyilevien naisten elämä.
Naistenyhdistyksen aikaansaannos
Muutama vuosi sitten Hanoin naistenmuseo avattiin uudestaan täysremontin jälkeen, ja museo hohteleekin uutuuttaan. Vietnam Women’s Union on perustanut museon alun perin vuonna 1987, mutta yleisölle museo avattiin vuonna 1995.
Kyseessä ei ole ensimmäinen eikä ainoa naistenmuseo Vietnamissa, sillä jo vuonna 1990 Ho Chi Minh Cityssä (entinen Saigon) yleisölle avattiin kolmikerroksinen The Southern Women Museum.
Hanoin museo sijaitsee kaupungin keskustassa. Se ei ole vaaleanpunainen eikä muutenkaan silmiinpistävän feminiinin näköinen vaan suuri, valkoinen rakennus. Väriä ja eleganssia tuovat muutamat siniset, punaiset, oranssit ja keltaiset ikkunalasit. Pihalla on myös aasialaista ja länsimaalaista ruokaa tarjoava kahvila, jossa museon teema tosin ei näy mitenkään.
Tuhat tavaraa, tuhat tarinaa
Kaikki informaatio on esitetty myös englanniksi ja ranskaksi. Museo omistaa kokonaisuudessaan noin 25 000 esinettä, joista esillä on yli tuhat vaatetta, asustetta, sodan aikaista propagandajulistetta, valokuvaa ja videota ynnä muuta.
Museossa on kolme kerrosta, joista ensimmäinen esittelee naisten roolia perheessä, toinen historiallisia naisia ja kolmas naistenmuotia. Muotiosastolla selviää muun muassa se, että 1950-luvulle asti vietnamilaisilla naisilla oli tapana lakata hampaansa mustiksi. Valkoisia hampaita pidettiin rumina.
Perheosastolla mallinukkien päälle on puettu kirkkaankeltainen, musta ja punainen häämekko – länsimaalaisille tuttua valkoista hääleninkiä ei näy. Vietnamissa oli pitkään tapana naittaa tytöt jo 15 vuoden iässä, mutta nykyisin naiset solmivat ensimmäisen avioliittonsa keskimäärin 23-vuotiaina.
Kodin moniosaajia
Vietnamissa on patriarkaalisia mutta myös matriarkaalisia heimoja. Matriarkaalisissa heimoissa sulhanen on muuttanut asumaan morsiamensa lapsuudenperheen luokse ja liittynyt osaksi vaimonsa sukua. Lapset ovat saaneet äitinsä sukunimen.
Lisäksi koulutuksen arvostuksella on Vietnamissa pitkät perinteet, joten myös tyttölapset ovat saaneet sivistyä opintiellä.
Kyläyhteisöiden naiset ovat olleet perheiden tukiranka, sillä he ovat hoitaneet niin ruuan tekemisen, lastenhoidon, sairaiden parantamisen, kouluikäisten opettamisen, siivoamisen, astioiden valmistamisen, kasvisten kasvattamisen kuin vaatteiden ompelemisen koko perheelle. Tytöistä on kasvatettu todellisia monitaitajia.
Museokävijässä herääkin kysymys, mitkä hommat ovat sitten jääneet pojille ja miehille?
Viidakkosissejä
Vietnamilaisissa tytöissä on poikkeuksellista se, että he ovat myös osallistuneet 1900-luvun sotiin sisseinä miesten rinnalla. Nuoret naiset niittivät rintamalla kuuluisuutta rohkeudellaan. Moni heistä koki ennenaikaisen kuoleman vihollisen luoteihin, mutta ainakin heidän nimensä ja kuvansa ovat jääneet elämään sankaritarinoissa.
Museo ylistää myös niitä sitkeitä naisia, joiden aviomiehet ja lapset olivat sotimassa.
Mutta missä ovat muut kuuluisat naiset: kirjailijat, bisnesnaiset, tutkijat, urheilijat, poliitikot? Vaikuttaa siltä, että vietnamilainen nainen saa nimensä historiankirjoihin vain ansioituessaan miehisellä sotatantereella.
Museon sivuhuoneessa oleva pieni valokuvanäyttely esittelee tämän päivän menestyneitä uranaisia, mutta joukossa ei ole minkään alan taiteilijaa.
Madame, osta mango!
Vietnamissa näkyy nykyäänkin kaduilla paljon kauppiaita harteillaan pitkä keppi, jonka molemmin puolin roikkuu kori täynnä kukkia, vihanneksia tai hedelmiä. Kaikki nämä katukauppiaat ovat naisia. Museo esitteleekin tätä naistenalaa.
Moni katukauppias on kotoisin maaseudulta, tekee isoissa kaupungeissa pitkää työpäivää ja käy parin viikon välein kotona syrjäkylässä aviomiehensä ja lastensa luona.
Väliaikainen näyttely kertoo torien historiasta ja on auki 15. huhtikuuta asti. Vaikka moni vanha tori on jo kadonnut Hanoista, on niillä yhä suuri merkitys päivittäisessä elämässä.
Torit ovat antaneet köyhille naisille mahdollisuuden myydä tuotteitaan ja saada näin lisää rahaa. Museon etupihalla on rakennettu perinteisiä kojuja, joissa naiset myyvät vihanneksia ja lämmintä ruokaa. Vierailijat voivat istahtaa matalille jakkaroille pitkien pöytien ääreen ja maistella maalaisherkkuja.
Äiti Jumalattaren värikkäät palatsit
Kenties kiinnostavin osuus museossa on Äiti Jumalatarta esittelevä väliaikainen näyttely nimeltä ”Pure Heart – Beauty – Joy”. Äiti Jumalattaren palvonta on vietnamilainen kansanuskomus, joka on yhä voimissaan. Julisteissa on haastatteluja, joissa vietnamilaiset naiset ja miehet kertovat, mitä Äiti Jumalatar heille merkitsee.
Jumalatarta on palvottu eri muodoissa ja eri nimillä. Thiên Y A Na –nimisellä taruhahmolla on ollut 97 aviomiestä ja 39 lasta. Trưng–siskokset olivat kaksi todellista maalaisnaista, jotka elefantin selässä johtivat taistelua kiinalaisia vastaan lähes kaksituhatta vuotta sitten. Kolmekymppiset siskokset kuolivat taistelussa. Heidän palvontansa on yhä näkyvää Vietnamissa.
Erään kultin mukaan jumalattarella on neljä palatsia, joihin jokaiseen kuuluu eri värimaailma: punainen (taivaan palatsi), valkoinen (veden palatsi), keltainen (maan palatsi) ja vihreä (metsien ja vuorien palatsi). Veden palatsissa asuvalle Äiti Jumalattarelle annetaan uhrilahjaksi muun muassa vesipulloja, vesikeksejä – ja olutta!
Missä viipyy Suomen naistenmuseo?
Museota ei ole suunnattu vain feministeille, vaan kaikille Vietnamin historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Kävijät näyttivät jakaantuvan aika tasaisesti naisiin ja miehiin.
Huomaan oitis Suomessa museon mentävän aukon! Tanskasta ja Saksastakin löytyvät naistenmuseot. Voisiko ideaa viedä eteenpäin esimerkiksi Naisasialiitto Unioni, Suomalainen Naisliitto tai Martat – vai kaikki yhteistyössä?
Vietnamese Women’s Museum
36 Ly Thuong Kiet, Hoan Kiem, Hanoi
auki joka päivä klo: 8-17
kotisivut englanniksi: http://www.womenmuseum.org.vn/
sisäänpääsy 30 000 VND (noin yksi euro)
bussit 8 ja 49 (pysäkki Ly Thuong Kiet), bussi 31 (pysäkki Hang Bai) ja bussi 36 (pysäkki Ba Trieu)
Museo soveltuu myös liikuntaesteisille.
Kuvat: Elisa Helenius