Trapped Under Slice on ruokalehti, joka saa Glorian Ruoka&Viinin maistumaan kuivahtaneelta juustonkannikalta. Erikoishaastattelun lisäksi saimme Sylvin lukijoille varta vasten suunnitellun erikoismässyreseptin.
Kaupalliset lehtitalot itkevät laskevia levikkejä ja hinkkaavat konseptejaan entistä virtaviivaisemmiksi, mutta ruohonjuuritasolla ei lamaannuksesta ole tietoakaan. Zinet eli omatekoiset pienlehdet kukoistavat – punk- ja sarjakuvaväen perinteikäs ilmaisumuoto saa yhä uusia versioita.
Trapped Under Slice on Suomen ensimmäinen ruokazine. Joulun alla ilmestyneessä neitsytnumerossa muun muassa tutkaillaan punktapahtumien ruokavalikoimaa, tutustutaan kotioluen saloihin, alistetaan laitosruoka armottoman arvioinnin alle ja vertaillaan hampurilaispaikkojen tarjontaa vegaanin näkökulmasta. Haastattelujen, drinkkivinkkien ja ravintola-arvion lisäksi lehteen on mahdutettu kunnioitettava määrä reseptejä libanonilaisherkuista suureen piirakkakavalkadiin. Burgerivertailunkin huipentaa kohta kohdalta etenevä omatekoisten vegaanipurilaisten ohje, joka alkaa sämpylöiden leivonnasta.
Lehden ulkoasu ja kieli ovat ronskin konstailemattomat, kuten zineskenessä asiaan kuuluu. Lukijalta ei kuitenkaan edellytetä punk-uskottavuutta – sekä reseptit että artikkelit ilahduttavat myös alakulttuuriin kuulumatonta syömisen ystävää.
Trapped Under Slicen takana on ruokaa ja zinejä rakastava tamperelainen kaveruskaksikko. Sylvi sai haastateltavakseen nuoren neidin nimeltä Nacho, joka edustaa myös lehden toista voimahahmoa Angerburgeria.
Kuka olet?
Tampereella asuva mimmi joka rakastaa punkkia, ruokaa ja Emmerdalea. Olen työskennellyt ravintola-alalla joitakin vuosia ja kuunnellut punkkia varmaan 13-vuotiaasta.
Miten Trapped Under Slice sai alkunsa?
Olin suunnitellut oman pienlehden tekoa jo vuosia, mutta toimeen ryhtymiseen tarvittiin pieni potku perseelle. Keksimme zinekonkariystäväni Angerburgerin kanssa, että voitaisiin yhdistää kaksi rakkauttamme, ruoka ja punk. Inspiraatiota tuli myös siitä, kun julkaisin ystäväni pyynnöstä libanonilaisia reseptejä Punk in Finland -foorumilla, ja lukijat innostuivat niistä. Ajattelin, että olisi mukavampaa kokkailla resepteistä jotka olisivat tietokoneruudun sijaan paperilla. Ainakin Jenkeissä ruoka-aiheisia pienlehtiä on julkaistu ennenkin, mutta en ole saanut sellaista käsiini
Entä miten lehti sai nimensä?
Suunnittelimme pitkään ystävieni kanssa ”ruokacore”-bändin perustamista. Sen nimeksi olisi tullut Trapped Under Slice amerikkalaisen metalcore-yhtye Trapped Under Icen mukaan. Bändisuunnitelma ei toteutunut, mutta nimen keksinyt ystäväni antoi luvan käyttää sitä lehdessämme. Muita nimiä ei itse asiassa käynyt edes mielessä!
Millainen suhde ruokaan tekijäkunnalla on?
Mitä rasvaisempi, tuhdimpi ja överimpi, sen parempi. Angerburger on kuitenkin vegaani, kun taas itse syön kaikkea. Poden usein huonoa omatuntoa lihansyönnistä, mutta sairastuttuani Crohnin tautiin suolistoni ei oikein kestä enää kuituja tai soijaa, joten lihaa on pakko syödä. Meille oli selvää, että lehti painottuu kasvis- ja vegaanisiin ruokiin, mutta sovimme, että lehdessä saa olla joitakin lihallisia reseptejä, jotka on helppo muokata vegaanisiksi.
Millaisena näet punk-skenen ruokakulttuurin?
Punkruokakulttuuri on mielestäni aina painottunut eettisyyteen ja ekologisuuteen. Pidän siitä, että punkkarit yleensä haluavat tietää, mistä heidän ruokansa on peräisin. Dyykkaamista esimerkiksi harrastaa moni, ja se on mielestäni erittäin hienoa. Valitettavasti se on vain tehty erittäin vaikeaksi nykypäivänä. Toisaalta olen myös kuullut huhua, että Lidlin neljän juuston pakastepizza on tullut takaisin markkinoille, ja siitä moni ystäväni on innoissaan, haha.
Olet itse puoliksi libanonilainen ja kasvanut Libanonissa, eli pystyt katsomaan suomalaista ruokakulttuuria myös ulkopuolelta. Miltä se sinusta näyttää?
Suomalainen ruoka on mielestäni aliarvostettua. Onhan se välillä vähän yksipuolista, mutta se on täysin ymmärrettävää, kun tässä maassa on vaikeaa kasvattaa aineksia. Luonnosta löytyy silti upeita raaka-aineita. On hienoa huomata, että lähiruoka ja eettisyys ovat tulleet muotiin ja suomalaisia ruoka-aineita on opittu arvostamaan. Karjalanpiirakat ja karjalanpaisti, lörtsyt ja laatikot ovat yksinkertaisia ja loistavan makuisia ruokia. Perinneruuissa on tosin sellaisiakin, joita en voi ymmärtää, kuten lipeäkala ja mämmi. Liian eksoottisia minulle!
Jos sinulta pyydettäisiin juttua suuren yleisön ruokalehteen, millaisen tekisit?
Tekisin varmasti libanonilaiseen keittiöön perustuvan jutun, sitä ei voi hehkuttaa liikaa! Suomessa ei valitettavasti ole libanonilaisia ravintoloita kun yksi, ja esimerkiksi falafel on Suomessa usein niin hirveää paskaa, anteeksi vaan, että hävettää kun sitä kutsutaan falafeliksi. Mutta siis laatisin hyviä mezze-reseptejä ja laittaisin mukaan viinisuositukset ja jälkiruuat, niin että jutun perusteella voisi järjestää hyvät libanonilaishenkiset kinkerit.
Millainen olisi mielestäsi täydellinen illallinen?
Täydelliseen illalliseen kuuluu ehdottomasti iso ja mukava seurue, maksimissaan kymmenen henkeä. Tarjolla olisi monenlaisia mezze-annoksia, pääosin kasvisruokia mutta pari liha-annostakin. Alkoholipitoista juotavaa olisi reilusti, eikä kellään olisi kiire ruokapöydästä pois, vaan ruuista, juomista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä nautittaisiin tuntikausia.
Voitko paljastaa jotakin Trapped Under Slicen seuraavasta numerosta?
Seuraava lehti on työn alla, ja siitäkin tulee kova! Muun muassa ensimmäisessä numerossa kuuluisaksi tulleen PIZZABURGERIN resepti paljastetaan…
Jee! Antaisitko vielä Sylvin lukijoille jonkin tammikuuhun sopivan överimässyreseptin?
Ensin pohdin jotakin mahtipontista ja hifistelevää kakkureseptiä, mutta tulin siihen tulokseen, että Sylvin lukijat arvostaisivat enemmän jotakin nopeaa, halpaa ja helppoa herkkua. Tämä resepti on täydellinen niihin hetkiin, kun kaapista ei löydy herkkuja, kauppaan ei jaksa mennä tai makeannälkä iskee keskellä yötä. Siitä voi tehdä omanlaisensa sen mukaan, mitä kaapista löytyy.
SUKLAAKEKSITORNI
n. 1 rkl kaakaojauhetta n. 2 rkl sokeria (jos käytät sokeroitua kaakaojauhetta, 1rkl riittää) n. 1 dl (soija)maitoa Marie-keksejä (tai muita pahvilta maistuvia keksejä, joita et söisi makeannälkään) Täytteinä voi käyttää mm. – Marianne -rouhetta – vaahtokarkkeja – (soija)vanukasta – pähkinöitä – paloiteltua pätkistä tms.
– … tai mitä vain tekee mieli, mielikuvitusta vaan kehiin!