Monipuoliseen puutarhakeittiöön: Talvikurpitsapastaa ja paahdettuja manteleita | Sylvi

Kevään kirjoitussarjassa ”Monipuoliseen keittiöpuutarhaan” tutustuttiin uusiin monikäyttöisiin viljelykasveihin. Nyt kerätään satoa puutarhasta ja kerrotaan uusista ruokaideoista sitä mukaa kun niitä syntyy.

Sarjan edellisessä osassa ”Talvikurpitsacurry” mainitsin, että taitoni kurpitsan käsittelyssä ovat vielä kovin puutteelliset. Satoa tuli tänä vuonna syötyä sosekeittona ja curryna, mutta pari viimeistä kurpitsaa jäi odottamaan käyttöään pitkäksi aikaa, kun ei jaksanut alvariinsa syödä samaa. Säät ovat suosineet vihannesten ja juuresten viljelijää, ja kurpitsatkin säilyivät käyttökelpoisena marraskuun puolelle parvekkeella. Niiden käytöllä alkoi kuitenkin olla kiire.

Tänä iltana viimein inspiraatio iski, ja kokeilin Sweet Mama -kurpitsaa pasta-annoksen pohjana. Jälkikypsytettyjä tomaatteja oli vielä jäljellä, ja yrttitarhan antimia oli juuri tuotu kotiin kuivumaan ja jääkaappiin.

Aivan tyhjästä ajatus ei tietenkään tullut. Olen nähnyt useitakin kurpitsapastan reseptejä, mutta päätin kokeilla ilman selvää esikuvaa. Tulos oli yllättävän hyvä, herkullinen suorastaan. Valitettavasti olin yksin kotona enkä päässyt jakamaan nautintoa kenenkään kanssa, mutta onneksi vielä yksi pieni kurpitsa on tallella.

Ainekset:

– pieni talvikurpitsa, myskikurpitsa tms. pähkinäisen makuinen kurpitsa

– 1-2 valkosipulinkynttä

– hieman tuoretta persiljaa

– sipulia

– kuivattu pieni chili

(- hieman tuoretta yrttifenkolia)

– oliiviöljyä

– suolaa

– muskottipähkinä

– tuoretta tai hyvälaatuista kuivattua rosmariinia

– 2-3 pientä tomaattia

– sitruuna

– pastaa (suosittelen orrechiettea)

– paahdettuja ja suolattuja kuorittuja manteleita

Paista kevyesti runsaassa oliiviöljyssä silputtu sipuli, valkosipuli, chili ja persilja. Tällaiseen reseptiin sopii myös sellainen rasvainen ja suolainen maku, joka perinteisesti tuodaan pienellä määrällä kinkkua tai anjovista, mutta kasvisversioon voi kokeilla hienonnettuja hyvin öljyisiä kalamata-oliiveja tai hienonnettua suolakaprista. Laadukas pähkinäöljy voisi myös tuoda oliiviöljyn rasvaisuuteen täydentävää sivumakua.

Kun makupohja on kuullottunut, lisää kuutioitu kurpitsa, hieman suolaa ja paista kurpitsaa vähän väliin sekoitellen niin, että sen omat nesteet lähtevät liikkeelle. Kurpitsan ei tarvitse tässä vaiheessa vielä pehmetä kuin pinnaltaan niin, että makupohjan maut tarttuvat siihen. Mausta seosta rosmariinilla ja raastetulla muskottipähkinällä (suosittelen kokonaisten pähkinöiden hankintaa, koska valmiin jauheen maku ei ole lainkaan sama).

Lisää kuutioitu tomaatti ja loraus vettä, ja anna seoksen hautua. Älä anna nesteen kiehua kokonaan pois vaan lisää sitä tarvittaessa, mutta kastiketta ei myöskään tulisi olla kovin paljon – sen ei tarvitse edes peittää kurpitsakuutioita. Tasapainota kurpitsan ja muskotin makeutta sitruunamehulla, ja tarkista kastikkeen kypsyessä muutenkin sopiva mausteiden tasapaino.

Laita pasta keittymään tässä vaiheessa.

Kun kurpitsa on juuri ja juuri kypsynyt pehmeäksi, ota kastike pois levyltä, ettei se muutu muhennokseksi. Keitä pasta al denteksi. Ennen sen valuttamista lisää kastikkeeseen pari kolme ruokalusikallista keitinvettä ja sekoita se, jotta kastike paksuuntuu. Sekoita sitten pasta kastikkeeseen.

Tarjoillessa ripottele päälle paahdettuja manteleita.

Tähän annokseen sopisivat varmasti myös hyvin cannelini-pavut tai artisokansydämet.