Gurmee Teatteri, Rautatientori, Helsinki 8.–10.10.2015
Esitys:
Ruoka:
Rautatientorille pystytetyssä teltassa syötiin kaikessa rauhassa kolmen ruokalajin illallista keskellä murhatutkimusta.
Esitysformaattina illallisteatteri on parhaimmillaan mitä hauskinta viihdettä. Ruokaa ja teatteria samassa paketissa, mitä muuta ihminen voisi kertaistumalta kaivata. Kotimaisia illallisteattereita on tupannut vaivaamaan tietynlainen mielikuvituksettomuus, mutta hankalaahan se on, ohjata lautastensa sisällöistä kiinnostuneita ihmisiä olemaan yhtäaikaa kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
Helsingin Rautatientorilla pystytetyssä teltassa tapahtuva Murhaava illallinen nostaa haastetta entisestään. Nimikin sen jo kertoo, että tässä ei mitään kepeää komediaa katsella, ja mainoslauseet vihjailevat, että lahtaaja saattaa syödä kanssasi samassa pöydässä. Jännitystä lisää myös G.W. Sundmansin keittiömestari Matti Jämsénin laatima menu, josta tietysti on kovat odotukset. Murhaavan illallisen tuotantotiimi otti ruokailun kohdalla Sylvin loistavasti huomioon: pyynnöstä sain eteeni kolmen ruokalajin vegaanimenun siinä missä muut mussuttivat possua ja lohta.
Kehystarina rakentuu salaperäisen kuvataiteilijan ja tämän uuden teoksen paljastamisen ympärille. Spektaakkeli keskeytyy, kun yksi avainhenkilöistä löytyy lavalta sähkökatkon jälkeen aterimet sydämeen survottuna. Tottakai paikalla on sattumalta poliisi ja yleisöstä löytyy myös hieman maaninen suomalainen miestaiteilijapersoona.
Esitys kulkee eri ruokalajien välissä selkeästi aluksi illan juontajan, sittemmin tutkimusta johtavan vanhemman konstaapelin johdattelema. Yleisön seasta otetaan pari henkilöä mukaan kohtauksiin omilta paikoiltaan, minkä toteutuksesta pisteet sen toteuttaneelle näyttelijälle: kenen tahansa eteen mikrofonia ei tökätty, vaan näyttelijä otti selkeästi äänettömän katsekontaktin ennen kuin lähti tekemään mitään satunnaisen yleisön jäsenen kanssa.
Onko Murhaava illallinen sitten kokemuksena hintansa väärti? Lippu tapahtumaan kustantaa 79 euroa ja etukäteen tilattava viinipaketti – joka todellakin kannattaa ottaa, jos viiniä ylipäätään meinaa ruokansa kanssa nauttia – kympin lisää. Vegaani ei välttämättä saa rahoilleen täysin vastinetta. Kauniisti lautaselle asetellusta alku- ja pääruuasta mieleen jäi pääasiassa sellerin ja yrttiöljyn maku kuivahtaneen perunan ja mainiosti paahtuneen kukkakaalin lisäksi. Jälkiruoka sen sijaan oli mukavan kirpakka ja puolukkainen tapaus, mutta tuossa vaiheessa jo auttamattomasti myöhässä.
Näyttelijät tekivät kohtuullisen hyvää työtä, vaikka yli-innostunutta kohkaamista hieman ilmassa parin suorituksen kohdalla olikin. Yleisön sekaan sujahtaneita, tapaukseen liittyviä hahmoja olisi oikeastaan kaivannut paikalle useampia. Kokemus oli etualan pöydässä taatusti erilainen kuin takana, josta joutui kurkottelemaan nähdäkseen kaiken, mitä edessä tapahtui. Tosin takana istuminen sopinee niille, jotka kategorisesti pelkäävät kaikenlaista interaktiota teatterissa, sillä edessä saattoi joutua hetkellisesti osaksi poliisikuulusteluja.
Murhaavaa illallista voi suositella sellaiselle fine diningin ystävälle, jolla sattuu olemaan käytössä ylimääräistä rahaa, mutta niitä viimeisiä hilujaan ei kappaleeseen kannata välttämättä laittaa. Telttaan on saatu rakennettua tunnelmallinen ravintolasali ja varoitteluista huolimatta lokakuun koleus ei puskenut telttaan asti. Näytelmän ohjaus toimii hyvin, vaikka loppuratkaisun moninaisia äkkikäänteitä olisi voinut hieman karsia. Repliikeistä saisi pienellä hiomisella luontevampia ja tilanteeseen sopivampia, mutta toki tarinan on toimittava muuallakin kuin keskellä Helsinkiä. Aika ei sentään käy pitkäksi, sillä illallisen kesto on vain hiukan päälle kaksi tuntia, missä ehtii rupatella pöytäkavereiden kanssa, syödä rauhassa ja seurata ympärillä tapahtuvaa suhmurointia.
Murhaava illallinen viihtyy Rautatientorilla vain tämän viikonlopun, mutta tekee paluun Suvilahdessa 20. marraskuuta. Jouni Toivasen laatimasta menusta pääsevät nautiskelemaan yksittäisten syöjien lisäksi ajankohtaan sopivasti pikkujouluryhmät, mihin Gurmee Teatterin produktio parhaiten sopiikin.
Ohjaaja: Seppo Honkonen
Käsikirjoitus: Diana Leesalu, Veiko Tubin ja Paul Piik, suomennos Varja Arola
Musiikki: Veiko Tubin
Lavastus, visuaalinen suunnittelu, uniikit pöytävalaisimet: Aigars Ozoliņš
Menu: Matti Jämsén
Kuvat: Johannes Wilenius/Gurmee Teatteri
fine dining, Gurmee Teatteri, illallinen, illallisteatteri, interaktiivinen teatteri, Matti Jämsén, Murhaava illallinen