Teksti: Jasmin Gröhn
Stand up -koomikko Margaret Cho ei arkaile kielenkäytössään eikä aihevalinnoissaan.
Amerikkalainen koomikko, näyttelijä, muotisuunnittelija, kirjailija ja laulaja- ja lauluntekijä Margaret Cho palaa Suomeen vuoden tauon jälkeen uudella stand up -kiertueellaan psyCHO. Kiertue saapuu Helsingin Savoy-teatteriin lähes suoraan Yhdysvalloista joulukuun 3. päivä.
Uudella kiertueellaan Margaret Cho kommentoi viiltävän komedian avulla globaalia hullunmyllyä. Hän on vihainen maailman tilanteesta ja ei pelkää näyttää sitä. Raskaammatkin aiheet muuttuvat koomikon käsittelyssä sellaisiksi, että niille voi nauraa. Isona osana showta ovat myös tribuutit hiljattain menehtyneille Robin Williamsille sekä Joan Riversille, jotka molemmat Cho tunsi henkilökohtaisesti.
Margaret Cho vastasi puhelimessa kysymykseen, kuinka yleisö on ottanut vastaan uuden kiertueen uusine vitseineen.
”Mahtavasti! Shown teemat ovat todella ajankohtaisia, ja minulla on ollut todella hauskaa. Tämä on hyvin poliittista aikaa globaalisti, ja olen todella ylpeä että saan olla osana tätä kaikkea.”
Queerhauskaa
Huumori on naisen omien sanojen mukaan selviytymiskeino ja tapa prosessoida vaikeita asioita ja kokemuksia. Cho on myös avoimesti queer – eli yksilö joka ei määrittele identiteettiään tai suuntautumistaan tarkkojen kaavojen mukaan vaan päinvastoin.
Onko Chon mieleen jäänyt kohtaamisia, joissa hän olisi nähnyt taiteensa positiivisen vaikutuksen johonkin ihmiseen? Sellaista joka olisi saanut sanomaan ”Tämän takia teen tätä”?
”Monet ihmiset ovat sanoneet, että olen antanut heille rohkeutta tulla ulos kaapista tai että olen auttanut heidät synkkien aikojen läpi. Olen kuullut paljon tällaisia tarinoita, ja se on todella parantava kokemus. Tämä työ on joskus outoa, vaikeaa ja väsyttävää. Varsinkin mitä tulee sosiaaliseen mediaan ja siihen, miten paljon siellä riidellään. En tiedä, miksi yritän muuttaa ihmisten ajattelua, mutta jotkut ovat vaan niin homofobisia, seksistisiä ja rasistisia, että minusta tuntuu, että minun on puututtava asiaan. Monet ihmiset ovat olleet tästä minulle kiitollisia. Se tekee minut onnelliseksi.”
Entä LGBTI-huumoriosasto uudella kiertueella?
”Kyllä, sitä on aina luvassa, aiheesta on paljon keskusteltavaa joka kiertueella. Siitä syystä koska identifioidun queeriksi. Tämä skene on perheeni.”
Taide vs. moraali
Siirrymme keskustelemaan raskaammasta aiheesta.
Cho käsittelee yhtenä kiertueensa aiheena raiskauksia mediassa ja maailmalla. Muun muassa Bill Cosby ja Woody Allen saavat kuulla kunniansa. Tunsin tarvetta puhua Cholle asiasta, joka itseäni usein taiteilijana mietityttää: Voiko toisen taiteesta nauttia enää sen jälkeen, kun tietää mitä kyseinen henkilö on tehnyt? Vai meneekö kaikki suoraan boikottiin sen jälkeen?
Kysymys on hankala, rajanveto on ohutta, ja juuri siksi halusin kuulla suorasanaisen Chon ajatuksia aiheesta. Ehkä hän toisi selkeyttä omaan hämmennykseeni. Joten miten on, voiko Roman Polanskin elokuvia katsoa sen jälkeen, kun tietää, mitä hän on tehnyt 13-vuotiaan mallin kanssa?
”Tämä on vaikea asia. Valitettavasti Roman Polanski on tehnyt eräät lempielokuvistani jotka ovat vielä aika feministisiäkin, vaikkapa Rosemaryn Painajainen ja Inho. Rakastan myös Woody Allenin elokuvia, ja hän on vähintäänkin yhtä paha kuin Bill Cosby – tai itse asiassa pahempi. Hän käytti hyväkseen adoptiolapsiaan. Ja sitten hän nai yhden heistä”, Margaret naurahtaa epäuskoisena.
Niin, tiedän.
”Olen itse asiassa Woody Allenin lempikoomikko.”
Voi luoja, miltä se sitten tuntuu?
”Se on todella outoa. Itse asiassa taidan olla Soon-Yiin lempikoomikko. En tiedä, mutta haluaisin vain ravistella sitä tyttöä ja kysyä, että onko hän ainoa mies, jonka kanssa olet harrastanut seksiä… ikinä? Siis IKINÄ? Minulla on niin paha olla, koska rakastan Allenin elokuvia, jopa niitä viimeisimpiä. Valitettavasti minun oli katsottava ne kaikki. En tiedä, miksi en boikotoi niitä, rakastan hänen tyyliään elokuvantekijänä. Mutta hän on lasten hyväksikäyttäjä. On todella suuri pettymys ja järkyttävä asia, kun sankarimme pettävät meidän olemalla omia itsejään, kun he näyttävät, keitä he todella ovat.”
Mihin raja vedetään? Voiko tuomittavia tekoja edeltävää taidetta katsoa? Onko nuori visionääri sama ihminen kuin aikuinen pahantekijä? Vai tirkisteleekö taiteen kautta aina sairasta psyykettä?
Cholla on teoria.
”Se on ihan mahdotonta. Suorastaan sydäntäsärkevää. Uskon, että osittain se, mikä tekee heistä niin hienoja taiteilijoita, on heidän oikeutuksen tunteensa. Heillä oli oikeutus visioonsa, he kokivat niin paljon oikeutusta, että pystyivät luomaan visionsa juuri sellaisena kuin halusivat. Myös yksi oikeutuksen merkki on raiskaus ja lasten hyväksikäyttö. Ihmiset, jotka kokevat oikeutusta tekevät paljon kamalia asioita. Mielestäni se on valtaa, valta voi olla hyväksikäyttöä, ja se on juuri sitä, mitä olen elämässäni todistanut.”
Sain vähän mielenrauhaa tämän keskustelun jälkeen. Vaikka en tule näiden ihmisten tekoja koskaan hyväksymään, taiteellinen visio on eri asia kuin moraali ja teot.
Suolakalaa ja penispukuja
Sitten keveämpiin aiheisiin. Chon stand up -kiertue Mother kävi Suomessa viime vuonna. Ehtikö hän nauttia Helsingistä yhtään?
”Olin siellä vain muutaman tunnin. Se oli suuri pettymys, koska olen aina halunnut käydä Suomessa. Mutta ehdin kuitenkin syödä paikallisen jouluaterian, joka sisälsi paljon erilaisia säilöttyjä kaloja. Ateria oli herkullinen. Tykkäsin kaikesta, kuten esimerkiksi säilötystä sillistä. Toivottavasti olen tällä kertaa Suomessa pidempään, ja saan pidettyä paikan päällä vähän hauskaakin!”
Entä mitä suunnitelmia Cholla on kiertueen päätyttyä?
”Haluaisin ottaa askeleita kohti tv-sarjojen kehittelyä. Sekä tehdä lisää E! Entertainmentin Fashion Police -sarjaa, jota työstän parhaillaan. Joten keskityn nyt aika lailla tv-puolen juttuihin. Tuotan myös ohjelmia, joten kaikenlaista projektia on tekeillä. Tulen aina tekemään stand upia, mutta tarkoitus olisi pitää aiheesta vähän taukoa.”
Yksi tällainen vähän erilaisempi projekti on Dick in the Air –musiikkivideo, jonka Cho teki elektroclash-artistina tunnetun Peachesin kanssa. Cho kertoi videon kuvauksista ja Peachesin kanssa työskentelystä.
”Meillä oli videota tehdessämme päällämme todella, todella kutiavat puvut. Se oli todella hauskaa, mutta oli todella kuuma ja puvut kutisivat niin paljon, ettei mitään järkeä”, Cho kertaa huvittuneena.
”Rakastan Peachesia, hän on mahtava taiteilija ja todella hyvä ystäväni.”
Televisiohommia
Jos Chon huumori uppoaa, ei tarvitse tyytyä pelkästään tulevaan keikkaan. Lisää on luvassa Netflix-palvelussa, jossa hänen roolisuoritustaan voi katsella draamakomediasarjassa Drop Dead Diva. Sarja kertoo pinnallisesta mallista Debistä, joka kuolee auto-onnettomuudessa, painaa taivaassa tietokoneen ”palaa”-nappulaa ja tupsahtaa takaisin Maahan, mutta eri kehoon. Uusi keho kuuluu menestyksekkäälle ja pluskokoiselle lakinaiselle Janetille. Debillä on edessään monta inhimillistä oppituntia.
Cholla on sarjassa iso rooli Janen assistenttina. Koomikko esittää sarjassa myös musiikkiaan, sillä hänen hahmonsa Teri tavoittelee ”seuraavan Lady Gagan” titteliä Lady Bodacious -artistipersoonallaan.
Millainen kokemus sarjan teko oli?
”Se oli hauskaa, lähennyimme todella näyttelijäkaartin kanssa. Näemme toisiamme usein. Olimme tavallaan poissa omasta tutusta ympäristöstämme kuvatessamme Atlantassa. Sarja on mielestäni loistava, se kertoo siitä, kuinka kehomme koko ei määritä sitä kuinka kauniita olemme.”
Olen samaa mieltä. Sarja on vähintäänkin koukuttava. Ja siinä on vielä moraalinen ulottuvuus. Voiko muuta toivoa?
Margaret Cho: The psyCHO Tour: There’s No I In Team, But There’s a CHO in Psycho. Torstaina 3.12. klo 20.00.
Liput alk. 36/32 €. Savoy-teatteri (Kasarmikatu 46–48, Helsinki)
Pääkuva: Sam Evans Butler