Neljännen kauden jaksoilla ruuduille palaavan Girls-sarjan tuottajalle Ilene Landressille hyvä tuotanto on kuin järjestäisi täydelliset bileet.
Katsoin Girlsin ensimmäisen tuotantokauden joululomalla vanhempieni luona parisen vuotta sitten. Putkeen. Yötä myöten. Äidin herkkuja huulessa roikkuen. Olin juuri ostamassa lentoja Nicaraguaan, ja muutinkin paluun viikkoa myöhemmäksi, koska juhannuksen aioin viettää New Yorkissa. Koska Hannah. Koska elämä. Girlsin maailma on niin aito, ettei ihmekään, että sitä syytetään yksisilmäisyydestä. Kas, kun elämä on; yksisilmäistä. Tai korkeintaan kaksi. Varsinkin kun olet 20-jotain ja sinusta on tulossa sukupolvesi ääni.
Girlsien uuden tuotantokauden alusta on tullut merkkitapaus; vuoden vedenjakaja. Sylville tarjoutui neljännen tuotantokauden odotuksessa myös harvinainen tilaisuus jututtaa sarjan yhtä tuottajaa Ilene Landressia. Hänet tunnetaan myös muun muassa laatudraamojen Sopranos ja Mildred Pierce tuottajana.
Landress on puhelimen päässä rento ja viehättävä, nauru on isoa, eikä hänellä ole kiire, vaikka haastatteluaikaa on myönnetty huima vartti. Landressille on tärkeintä olla ystävällinen.
Mitä televisiolle on oikein tapahtunut? Elokuva näyttää olevan passé, kaikki hyvä tehdään nykyään sarjatulella.
Tv-sarjojen nousuun vaikuttivat aikoinaan monta tekijää. Hollywoodissa tuotettiin Sopranosin alun aikaan vähemmän ns. aikuisille suunnattuja laatuelokuvia, koska niiden tuotto ei ollut parhaassa suhteessa kustannuksiin. Hyvä tarinankerronta jäi yhä enemmän paitsioon ja avasi käsikirjoittajat ajatukselle tv-sarjoista. Televisio tarjosi tarinan ja henkilöiden kehittymiselle pidemmän aikajänteen. Myöhemmin Sopranos herätti hyvien käsikirjoittajien mielenkiinnon, sittemmin myös tuottajien. Tv:stä tuli käsikirjoittajien juhlaa; se antoi puitteet toteuttaa kunnianhimoa aivan eri tavalla. Ystäväni nauroivat minulle lähtiessäni tv-tuotantoihin, Sopranosin jälkeen he soittivat ja kysyivät, miten itse pääsisivät alalle.
Entä millainen on täydellinen tuotanto tuottajan silmin?
Se on vähän niinkuin täydellisten coctailkutsujen järjestäminen. Osaat kutsua juuri oikeat ihmiset oikeaan aikaan; ne joiden keskustelu hersyy ja ne joiden näkemyksen sopivat yhteen. Ja kun pääasia eli ihmiset ovat paikalla, täytyy juhlissa pitää hyvä tunnelma. Tuottaja on vähän niinkuin lampaankaitsija. Hän katsoo, että kaikki toimii ja kaikki tuotannossa menevät samaan suuntaan.
En olisi kunnon fani, jos en kysyisi vielä ääni vähän väristen: ”Millaista on työskennellä Lena Dunhamin kanssa?” Landressista on erityisen mielenkiintoista, kun kerron Dunhamista kehittyneen jonkinlainen puolijumala suomalaisten, kolmikymppisten älykkönaisten joukossa.
On ollut hienoa olla Lenan kanssa tällä matkalla. Silloin kun Girls alkoi, oli vaikea erottaa mihin Lena päättyy ja mistä Hannah alkaa. Nyt ero on selkeämpi, Lena on jo selkeästi irrouttautunut uusiin projekteihin ja kypsynyt taiteilijana. Lenalla on uskomaton kyky eläytyä muiden tunteisiin ja tarinoihin. Hän kirjoittaa toki omasta elämästään, mutta myös niiden elämästä, joita tapaa – Lenan agenda on aina paras mahdollinen tarina.
Kuvat: HBO Nordic
Girls
Neljäs kausi alkaa!
Lena Dunhamista ja hänen tv-sarjastaan Girls tulee mieleen Bikini Killin kappale Rebel Girl. ”That girl thinks she’s the queen of the neighbourhood, I got news for you, she is!” laulaa Kathleen Hanna. Vaikka hän tuskin tarkoitti sanoillaan juuri valkoista etuoikeutettua newyorkilaisnaista, biisi osuu fanitussuhteen kuvaamiseen. Kysykää vaan kuka Dunham luulee olevansa, ja lauma faneja – minä mukana – vastaa ”television kuningatar!”.
Dunhamin kirjoittamat hahmot jatkavat neljännellä kaudella hapuiluaan aikuisuudessa. He ovat edelleen raivostuttavia itsekeskeisyydessään ja omariittoisuudessaan. Ja hauskoja samasta syystä.
Laulajan uraa tavoittelevan Marnien keikkainto sammuu heti, kun joku yleisössä nauraa. Jessa haluaa kuulla työnantajansa sanovan, että rakastaa häntä enemmän kuin tytärtään. Hannah odottaa maailman – tai vähintään ystäväpiirin elämän – pysähtyvän hänen lähtiessään jatko-opintojen pariin Iowaan. Ja Shoshanna… on Shoshanna.
Kahden ensimmäisen jakson perusteella voi jo väittää, että Hannahin hahmon maisemanvaihdos tekee sarjalle hyvää. Irtiottoja New Yorkista sarjassa on tehty ennenkin – ja onnistuneesti. Tällä kertaa Hannah löytää itsensä polkupyörien, opiskelijabileiden ja kohtuullisen vuokratason maailmasta.
Sarjaan liittyy myös uusia naamoja, niistä kiinnostavimpana totista opiskelijatoveria näyttelevä Desiree Akhavan, itsekin tv:n ja elokuvan moniottelija. Akhavan tarkasteli omassa web-sarjassaan The Slope brooklynilaista nykynaista itseironisesti hieman Dunhamin tapaan, vaikka iranilaistaustainen ja lesbosuhteen koukeroita käsittelevä Akhavan ei saanutkaan syytöksiä sarjan liiallisesta valkoisuudesta.
Kaisu Tervonen
Girlsin neljäs kausi HBO Nordicilla 12.1. alkaen
Desiree Akhavan, Girls, Ilene Landress, laatutelevisio, Lena Dunham, Sopranos, The Slope