Rakas lukija, vietämme elämästämme loputtomiin tunteja peilin edessä. Tuo lasin takana oleva hahmo heijastaa meitä itseämme – ja usein katsomme sitä liian kriittisesti. Mitä jos sallisimme itsellemme enemmän lempeyttä? Mitä jos opettelisimme todella rakastamaan sitä peilissä olevaa henkilöä?
Olemme omien itsekriittisyyden mestareitamme. Olemme liian lyhyitä, laihoja, pulskeita, vanhoja, nuoria, vaaleita, tummia… Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mutta miksi emme voi hyväksyä itseämme sellaisena kuin olemme?
Naistenlehdet ja yhteiskunta ylipäänsä ohjaavat meitä tietylle ulkonäön ihannepolulle. Polulle, joka on täynnä photoshopattuja malleja ja epätodellisia kauneusihanteita. Kuinka moni meistä voikaan sanoa, että tunnistaa itsensä noista kauneuskuvista?
Ehkä meidän ei tarvitsekaan. Eikö olekin kauniimpaa, kun olemme aidosti itsejämme, näytämme omilta itseltämme ja rakastamme itseämme juuri sellaisena kuin olemme?
Kyse ei ole vain ulkoisesta kauneudesta, vaan sisäisestä hyvinvoinnista. Tosiasia on, että meistä jokainen on täydellinen juuri sellaisena kuin on. Jokainen kasvonpiirre, arpi, rypyt, ne kaikki kertovat tarinaa – sinun tarinaasi.
Seuraavan kerran, kun katsot itseäsi peilistä, tee itsellesi palvelus. Älä tuijota virheitä, vaan katso kauniita ja ainutlaatuisia piirteitäsi. Älä kriitikoi vartaloasi, vaan kiitä sitä kaikesta, mitä se sinulle mahdollistaa. Rakastu jokaisessa hetkessä uudelleen itseesi.
Hyväksyvä ja rakastava asenne itseäsi kohtaan heijastuu kaikille elämäsi osa-alueille. Se vaikuttaa suhteisiisi, terveyteesi, työhösi, mutta mikä tärkeintä, se vaikuttaa suoraan sinun hyvinvointiisi. Mitä enemmän rakastat itseäsi, sitä enemmän voit antaa rakkautta myös muille.
Sanotaan, että olemme kaikkein onnellisimmillaan, kun rakastamme ja hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme. Kyse on täydellisyydestä epätäydellisyydessä, kauneudesta, joka ei vanhene vaan muuttu vain syvemmäksi ja rikkaimmaksi. Sinä olet kaunis juuri sellaisena kuin olet. Rakastu itseesi – joka päivä, uudelleen ja uudelleen.