Keskiviikkona 8.8. vietetään Sylvin nimipäivää. Sen kunniaksi toimitus laati absoluuttisen totuudellisen listan kaikkien aikojen merkittävimmistä Sylveistä. Tässä ensimmäisessä osassa paljastamme Top 20 -listan jälkipään, huomenna jännitetään sitten top kympin ja mitalisijojen kohtaloa.
20. Sylvi Mömmö. Sylvi.fi ei varsinaisesti ole helluntaiherätyksen pää-äänenkannattaja, mutta nostetaan nyt kuitenkin listalle tämä kainuulaislähtöinen helluntailiikkeen ja Afrikka-lähetyksen pioneeri.
”Sylvi-neiti” -nimellä tunnettu Mömmö tuli uskoon vuonna 1926, sai jostakin pilvikerroksen yläpuolelta kutsun lähetystyöhön ja välittikin sitten Jeesus-henkistä ilosanomaa niin Tiibetissä, Kiinassa kuin nykyisessä Tansaniassakin.
19. Sylvi Sääski (1912-90) on kansanperinteen legendaarinen suurkerääjä. SKS:n kansanrunousarkistossa on hänen tallentamaansa perinnettä kerrassaan 27 sidoksen verran. Etupäässä Etelä-Savossa ja Vepsässä kerännyt Sääski kirjoitti muun muassa suomalaisista kirkkoveneistä sekä Itä-Karjalan joulunviettoasioista ja muistajaisista.
Tiukkana tätinä tunnettu äidinkielen opettaja oli erinomainen kertoja ja havainnoitsija, sanotaan.
18. Sylvi Paaso (1924-2008) Kemissä syntyneen Sylvin perhe pakeni jo 1920-luvulla isä Kaarlo Paason perässä työttömyyttä Neuvostoliiton puolelle. Isän kohtaloksi koituivat Stalinin vainot, Sylvi taas pistettiin sodan sytyttyä vakoilutehtäviin vihollisen eli suomalaisten selustassa Petroskoin seudulla.
Radistiksi koulutettu Paaso sähkötti tietonsa päämajaan piilopaikkanaan pitämästä maatalon läävästä ja sittemmin metsän pimennosta. Hän vältti kahdeksan kuukauden mittaisen tehtävänsä lopuksi kiinnijäämisen hiihtämällä suomalaisia karkuun Äänisjärven jään yli.
Paaso kuoli vuonna 2008. Kohudosentti Johan Bäckman kirjoitti Helsingin Sanomiin kohua taas kerran herättäneen muistokirjoituksen, jossa ylisti Paasoa Neuvosto-Karjalan suurimmaksi suomalaissyntyiseksi sotasankariksi.
Koska sodista on jo aikaa, ja vaikka emme tappamiseen osallistumista erityisesti mainostakaan, osaamme varmasti arvostaa myös desantti-Sylvin rohkeaa mielenlaatua. Arvo Tuominen ohjasi Sylvistä vuonna 2003 Tosi tarina -sarjaan lyhytdokumentin Kiveen hakattu partisaani.
17. Sylvi Alli. Amerikkalaisesta, suomalaisen elokuvantekijämiehensä Anteron kanssa San Franciscon lähellä asuvasta laulaja-lauluntekijästä on kirjoitettu tässä lehdessä aiemminkin. Ritualistista goottilaulelmaa tekevä Sylvi opettaa yhteisöllis-rituaalista parateatteria, säveltää miehensä outoihin taide-elokuviin ja julkaisee silloin tällöin hienon albumillisen intensiivistä musikkia. Sylvi on tavallaan vastuussa tämän julkaisun nimestä.
16. Sylvi-palkinto. Taiteen tekeminen olisi paljon tylsempää, jos siitäkin ei voisi saada palkintoja kun kerran urheilustakin saa. Minna Canthin näytelmän ja siitä tehtyjen elokuvasovitusten mukaan nimetty palkinto perustettiin viime vuonna, sen saa vuoden paras kotimainen elokuvakäsikirjoitus ja sen myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto. Mikä oivallisinta, viime vuonna ja siis maailmanhistorian ensimmäisenä Sylvin sai ”naiselokuva”, Jan Forsströmin ja Zaida Bergrothin käsis jälkimmäisen ohjaamaan elokuvaan Hyvä poika.
Sylvi-palkinnon olemassaolo tarkoittaa myös sitä, että emme lehtenä voi enää perustaa mitään palkintoa ja nekin rahat säästyvät.
15. Sylvi Kauhanen. Maailmanhistorian viidenneksitoista paras ja hienoin Sylvi (1906-1993) laati vuonna 1932 maineikkaan valtio-opillisen tutkielman Ulkovaltojen Saksaan kohdistama diplomaattinen saartopolitiikka ennen maailmansotaa.
Toimittajana työskennellyt Kauhanen muistetaan nykyisin parhaiten lastenkirjailijana, jonka 
merkkiteoksiin kuuluvat muun muassa Sanu ja Tanu (Otava, 1946) sekä Nuket joulukirkossa (Otava, 1956).
Kuten niin moni muukin Sylvi, myös Kauhanen oli monipuolisuusihminen. Hän kohdisti tarmonsa myös kansallispukuihin, mistä kestävimpänä todisteena säilyy niin ikään Otavan julkaisema Kansallispukuja (1952). Hän oli ensimmäinen Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
14. Sylvi Halinen. Mikkelin seudun kaikkien aikojen Sylvi on koko maailman listalla komeasti sijalla neljätoista. Vuonna 1908 syntynyt ja 1995 kuollut Halinen oli paitsi maanviljelijä, myös agronomi sekä Maalaisliiton ja Keskustapuolueen pitkäaikainen kansanedustaja. Vuodesta 1954 vuoteen 1970 saakka Arkadianmäellä istuneen Halisen moniin luottamustoimiin kuului puolueensa naisjaoston varapuheenjohtajuus.
Jos pieni leikkisyys sallitaan, voidaan sanoa Halisen kerenneen myös elokuvatähdeksi. Maalaisliitto tuotti nimittäin hiukan hämmentävästi nimetyn dokumenttifilmin Kerttu Saalasti Hilja Väisänen Sylvi Halinen kotioloissaan, josta Sylvin toimituksessa ei valitettavasti tiedetä mitään.
13. Sylvi Siltanen. Suomen ensimmäinen naispuolinen maaherra tunnetaan myös nimillä Johansson sekä Sinervo. Siltanen (1909-1986) nousi Sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajaksi Ruotsinpyhtään ja Pietarsaaren seudulta, kirvesmiehen perheestä. Hän toimi neljissä vaaleissa presidentin valitsijamiehenä, osuuskauppa-aktiivina, säästöpankissa, sekä muun muassa Turun asevelipiirin kirjanpitäjänä.
Hän oli Turun ja Porin läänin maaherra vuodesta 1972 vuoteen 1977. Siltanen kuului myös upeasti nimetyn Aikamme kuvastin -lehden toimitusneuvostoon.
12. Sylvi-Sanni Manninen. Huikean, hämmentävän ja pitkän elämän elänyt Sylvi-Sanni Manninen (1914-2009) käytti ulkomailla vaikuttaessaan nimeä Sylvia Honkavaara, mutta ei anneta sen hämätä; aito Sylvihän hän oli. Manninen oli psykologian tohtori ja kirjailija, mutta konekirjoitushommilla opiskelunsa rahoittanut ahkera puurtaja valmistui Helsingin yliopistosta myös teoreettisesta filosofiasta, estetiikasta, valtio-opista ja sosiologiasta.
Liperiläissyntyinen Manninen työskenteli muun muassa Lontoon yliopistossa, missä kehittikin havaintotestin jolla voitiin paljastaa ”yliherkkä ihmistyyppi”, Mannisen termein väri-ihminen.
Manninen hoiti avohoitopotilaita kotonaan Liperin ”Päivilän sanktuarissa” pitkälle 2000-luvulle saakka!
Hänen teoksiaan ovat Hengen ylimykset keskuudessamme (1982), Ihmisen monet todellisuudet (2006) sekä Outolintu, erilainen. Tutkimusraportti yliherkästä väri-ihmisestä muotojen yhteiskunnassa (Atena, 1999).
11. Sylvi Inkeri Anttila. Maamme kaikkien aikojen merkittävimpiin oikeustieteilijöihin kuuluva Anttila (1916- ) käytti myös ja etupäässä toista etunimeään, mutta Sylvi mikä Sylvi. Anttila ehti vuonna 1975 istua viiden kuukauden ajan jopa Liinamaan virkamieshallituksen oikeusministerinä, mutta todelliset ansionsa hän saavutti suomalaisen kriminologian ja kriminaalipolitiikan liberaalina ja poikkitieteisyyteen satsaavana visionäärinä.
Viipurissa syntynyt Anttila on kertonut (toivottavasti vain vitsaillakseen) halunneensa mieluummin pianistiksi tai laulajaksi, mutta ryhtyneensä oikeusuralle tehdäkseen isälleen mieliksi. Hänet nimitettiin Pohjoismaiden ensimmäisenä naisena rikosoikeuden professoriksi vuonna 1961, mikä lienee isää sitten miellyttänytkin. Hän toimi vuodet 1966-68 Suomen kulttuurirahaston puheenjohtana ja on edelleen sen kunniajäsen.
Antero Alli, Hyvä poika, Jan Forsström, Johan Bäckman, Minna Canth, Sylvi Alli, Sylvi Halinen, Sylvi Inkeri Anttila, Sylvi Kauhanen, Sylvi Mömmö, Sylvi Paaso, Sylvi Sääski, Sylvi Siltanen, Sylvi-palkinto, Sylvi-Sanni Manninen, Zaida Bergroth