Tampereen lyhytelokuvajuhlilla nähdään suomalaisia animaatioita 1960-luvun alusta tähän päivään.
Ensimmäinen suomalainen piirretty elokuva valmistui vuonna 1914. Taiteilija Eric Vasström teki tuolloin animaatiotekniikalla ajankohtaisia pilapätkiä, mutta elokuvat ovat kadonneet, niistä on jäljellä vain sisältökuvauksia.
Vasströmin elokuvien ansiosta tänä vuonna juhlitaan kotimaisen animaation satavuotisjuhlavuotta. Tampereen lyhytelokuvajuhlat osallistuu juhlintaan kolmella näytöksellä modernia suomalaista animaatiota.
Ensimmäiset nähtävät elokuvat ovat 1960-luvun alusta, mikä tuntuu järkevältä, sillä aiemmat animaatiot olivat yksittäisten taiteilijoiden tekemiä lyhyitä kokeiluita tai taiteellisesti vähämerkityksisiä mainoksia. Painotus on vahvasti 1990- ja 2000-lukujen elokuvissa, ajassa jolloin maassa oli jo ammattimaista animaatiokoulutusta ja kansainvälistä tuotantoa.
Edelläkävijänä nostetaan ansaitusti esille rohkean kokeellinen Eino Ruutsalo, jonka villeistä kollaasielokuvista nähdään Kineettisiä kuvia (1962). Hurjaa ryöpytystä tarjoava lyhytelokuva sai aikoinaan kunniamaininnan Locarnon elokuvajuhlilla. Ruutsalon rinnalle vanhemmasta animaatiosta Tampereella nousee Seppo Suo-Anttilan pulloanimaatio Impressio (1967).
Tampereen filkkareiden animaatiosarjassa näkyvät vahvasti myös 1980-luvun kunnianhimoiset taiteelliset elokuvat, kuten Antti Karin työt (Kaupunkilaisia, 1978; Orjan poika, 1979; Mennyt manner, 1982), joista osa perustuu Eino Leinon runoihin Helkavirsistä. Varsinkin Mennyt manner nousee esiin tietokoneitse toteutettuna upeana fantasianäkynä.
Taiteellisesti korkeatasoisia ovat myös Katariina Lillqvistin nukke-elokuvat, jotka on animoitu Prahan legendaarisessa animaatiostudiossa. Tampereen katsauksessa Lillqvistin elokuvia nähdään kolme, Kafka-sarjaan kuuluvat Kamarihaikara (1993) ja Maalaislääkäri (1996) sekä Tyttö ja sotamies eli kuinka keisari jalkansa menetti (1995).
Lapsiakaan ei ole animaatiokatsauksissa unohdettu. Heikki Prepulan klassisia Käytöskukka-animaatioita nähdään yhden viisiminuuttisen verran (kai tiesitte, että ne ovat värillisiä?). Heikki Partasen Jänis ja vuohi (1975) ja Tini Sauvon Kukon ja kanan sauva (1991) edustavat perinteisempää satuelokuvaa.
Nightsatan-elokuvansa The Loops of Doom ansiosta ajankohtaiselta Chrzulta nähdään animaatiokoosteessa läpimurtotyö Kaukosaaren kirous, kotimaisen kilpailun vuonna 2008 voittanut siluettianimaatio.
Suomi-animaatio 1
to 6.3. klo 14 Plevna 6
pe 7.3. klo 20 Plevna 6
Suomi-animaatio 2
to 6.3. klo 22 Plevna 6
la 8.3. klo 12 Plevna 6
Suomi-animaatio 3
pe 7.3. klo 14 Plevna 6
la 8.3. klo 22 Plevna 6
Antti Kari, Chrzu, Eino Leino, Eino Ruutsalo, Eric Vasström, Heikki Partanen, Heikki Prepula, Katariina Lillqvist, Seppo Suo-Anttila, Tampere Film Festival, Tini Sauvo