Haruki Murakami : 1Q84 1&2 ja 1Q84 (osa 3)
Tammi 2013
1Q84 1&2 793 sivua ja 1Q84 (osa 3) 450 sivua
Murakamin taidokkaan romaanitrilogian edessä on pakko nöyrtyä.
Rakastan Murakamia. Hänen maailmansa on yllätyksellinen, liikuttava ja jossain määrin myös hieman nyrjähtänyt. 1Q84:n käännöstä odotin niin malttamattomasti, että valehtelematta laskin päiviä sen ilmestymiseen.
Romaani koostuu kolmesta osasta, jotka julkaistiin Suomessa puolen vuoden välein: ensimmäinen 1Q84 1-2 keväällä 2013 ja toinen 1Q84 (osa 3) syksyllä 2013. Yhteensä yli tuhat sivua. Mieletöntä! En voi kuin nöyrtyä tämän romaanitrilogian edessä ja ihmetellä, miten kukaan voi kyetä kirjoittamaan näin taidokkaan kokonaisuuden.
Murakami on hauska, syvän humaani ja äärimmäisen kekseliäs kirjailija. Jälleen kerran hän on kirjoittanut kirjan, jonka maailma on hengästyttävän rikas, monitahoinen ja tarkkanäköinen. Jokin Murakamin tavassa kokea maailma ja vangita se romaaneihinsa tavoittaa elämän kaikki sävyt. Olenkin usein maininnut ystävilleni Murakamin olevan kirjailija, joka kirjoittaa kaikesta. Se on aika hurjasti, jopa uhkarohkeasti ilmaistu, tiedostan sen, mutta se on totta. Hän on lähestulkoon taikuri, todellinen mestari, jonka proosaan taianomaiset vivahteet sujahtavat pakottomasti ja taidokkaasti. Juuri maagisen realismin läsnäolon värittämä taidokas proosa kohottaa Murakamin kirjat alueille, jotka vain harvat kirjailijat ovat valloittaneet.
1Q84 on Murakamin edellisten romaanien tavoin eräänlainen sekoitus toisiensa kanssa hieman yhteensopimattomia ja ristiriitaisia elementtejä, mutta sellaisella tavalla, että niistä kuitenkin muodostuu ehyt ja kiehtova kokonaisuus. Mielestäni tässä on eräs Murakamin suurimmista lahjoista kirjailijana. Rakastan hänessä juuri tätä hänen epäsovinnaisuuttaan! Hän ei pelkää tarttua raskaisiinkaan aiheisiin, kuten IQ84:ssa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja uskonnollisiin lahkoihin. Hän lähestyy tekstissään niin elämän traagisuutta ja surua kuin sen hilpeyttä, iloa ja kauneuttakin.
Hetkittäin Murakami hätkähdyttää hengästyttävän kauniilla lauseillaan, jotka ovat koristeellisia kuin origamit. Proosa on tarkkaan harkittua ja taidolla rakennettua, mutta silti jollain tapaa hyvin vaivatonta, soljuvaa ja helposti luettavaa. Jotain hyvin japanilaista Murakamin tavassa kirjoittaa on myös, mutta kokemuksieni mukaan hänen käyttämänsä symboliikka avautuu myös japanilaista kulttuuria tuntemattomalle lukijalle.
1Q84 liikuttaa, mutta myös naurattaa. Kirjan henkilöt ovat samalla sekä hyvin eksentrisiä että hyvin inhimillisiä, he todella tulevat lukijan iholle. Kirjan maailmaa ei voi selittää muutamalla lauseella, se täytyy kokea: Aomame ja Tengo, Fuka-Eri ja pikkuväki, ilmakotelo ja Air Chrysalis. Lupaan sinulle, että lukemalla tämän tulet ymmärtämään ja kokemaan, kuinka romaanissa kaikki on jollain maagisella tavalla yhteydessä kaikkeen ja kerronta on silti yllätyksellistä, kutkuttavaa, hämmentävääkin. 1Q84 on eräs vuoden mieleenpainuvimmista ja omalaatuisimmista lukuelämyksistä.