Pääkuva: Jussi Paavilainen. Muut kuvat: Alejandro Lorenzo.
Sylvi kiertelee Aristoteleen kanssa urheilutapahtumissa ja arvioi tämän Antiikin viisaan ohjeistamana näkemäänsä. Suositeltavaa lukemista: Runousoppi.
Alku: urheilua ilman fani-silmälaseja
”Täällä on niin herttaista.”
Sylvin valokuvaaja, espanjalainen Alejandro Lorenzo vierailee elämänsä ensimmäisessä jääkiekko-ottelussa. Ah, kuinka kauniisti tilanne häntä koskettaa. Aivan alusta lähtien.
”Tunnelma on kuin pikkukylässä.”
Keltanokan huomio vavahdutti katsomossa istuvan Aristoteleen apurin. Tämän tapahtuman on vain annettava tulla itseensä, ilman etukäteen omaksuttuja odotusarvoja. Ja ilman mitään narri- tai jullisilmälaseja. No, näkyyhän parisatapäisessä yleisössä muutamat fanipaidat ja hieman enemmän fanikaulaliinoja.
Ollaan Helsingin paikallisderbyssä, SM-liigaottelussa IFK:n ja Jokereiden välillä. Mutta nuorten SM-liigassa. Siinä, josta luetaan pikku-uutisina vasta kun pelataan kevään kynnyksellä mestaruudesta. Viimeksi mestaruuden vei juuri IFK eli Kollit, joka on joukkueen lempinimi, ja finaalipelit hävisi juuri Jokerit. (Narrit muuten nimittelevät IFK-faneja julleiksi, ja jullit Jokerit-faneja narreiksi.)
Alejandron terävä havainto junioripelin tunnelmasta saa katsojan seuraamaan jäätapahtumia poiesiksen sijaan praksiksena. Poiesis, mikä tahansa tekotuote; ja kamppailua katsoisi taisteluna toista vastaan. Olisi vain peli, se josta ottelutilastot kertovat. Poiesiksen vastinpari praksis puolestaan tekee pelistä avoimen kertomuksen, sellaisen joka ei täyty noista tilastoista. Ottelumme praksis elää tilastoista huolimatta.
Keskikohta: maalit, kaikki niiden kauneus
Alejandro kiertelee kameroineen jääkiekkokaukalon laitaa, käy pariin otteeseen kommentoimassa katsomossa tunnelmaa. Tapahtumat vaihtelevat ja katsomo elää mukana. Junioripeleissä vauhti suorastaan korvia huumaavasti korvaa vielä sen puuttuvan taidon. Kuin tennislehtereillä, Nordenskiöldinkadun harjoitushallissa Helsingissä pelattavassa paikalliskamppailussa päät kääntyvät kaiken aikaa kentän päädystä toiseen. Tilanteet vaihtuvat niin nopeasti. Nopeasti.
Täällä ei veivata pakki-pakki-syöttöjä maalin takana, vaan yhtäkkiä kaikki kymmenen kenttäpelaajaa luistelevat kaukalon toisessa päädyssä. Ja viuhhh ‒ ovat taas kiekon perässä toisessa päädyssä. Maalia rusikoidaan.
Siis rusikoidaan. Katselijat eivät niinkään koe upeita maaleihin päättyviä puolen kaukalon yksinluisteluja, vaan maalitilanteet muistuttavat pikemmin miekkailua. Sitten ykskaks, maali. Toinen. Ja sitä rataa. Näille maaleille on annettu oma nimikin: roskamaali tai räkämaali.
Nimi ei kuitenkaan tee oikeutta millekään maalille. Roskasta on ylisummaan sanottu, että roska on roskaa vain ollessaan väärässä paikassa. Eikä missään urheilussa koskaan tehty maali ole väärässä paikassa (anteeksi: paitsi vahingossa sutaistu oma maali). Entä sitten räkämaali ? Eikö räkäkin ole joku elimistömme puhdistautumiskeino.
Minkä uuden, paremmin näitä ei-muka-niin-kauniita maaleja ilmaisevan sanan kehittelisi? Jos oikein hieno maali, sellainen kuin esimerkiksi Aleksander Ovetškinin ensin yksin puolesta kentästä kiemurreltu ja lopulta kaatumisen jälkeen puoliksi selällään koukattu maali 2009 NHL:ssä, saisi vaikka nimen The Maali tai maalimaali, olisivatko entiset roska- tai räkämaalit vain maaleja? Ehdotuksia otetaan vastaan.
Loppu: urheilu on parasta paikan päällä
Praksiksena paikallisderbyä vapautui siis seuraamaan ilman etukäteen lukkoon lyötyjä katsomiskokemuksia. Se tuntuu ennen kaikkena ilona: yleisö nauttii nuorten pelaajien joukkovoimaisesta vauhdista. Vallan kun lehtereille tarjoillaan nähtävää pitkän kaavan mukaan, kolme erää, jatkoaika, voittomaalikilpailu.
Säälin sanotaan olevan sairautta, mutta vauhdikkaan iltapuhteen jälkeen nähtävä jatkoaika ja voittomaalikilpailu vaikuttaa ennen kaikkea nuorten taistelulta väsymystä vastaan. Tätä kaikkea ei pääse koskaan kokemaan mistään maalikimaroista televisiossa tai netissä. Jääkiekkoilu on enemmän kuin otteluissa tehtävät maalit. Siksi on pakko painottaa urheilun olevan parasta paikan päällä. Jos tyytyy seuraamaan vain kotisohvalta tai kantapubin nurkasta screeneiltä typistettyjä maalikimaroita, alkaa nähdä koko jääkiekon vain maaleina. Mihin silloin tarvitaan 60-metristä kaukaloa, riittäisi vain maali ja sen ympäristö. Ihan oikeesti hei.
Päästetään lukija nyt kuitenkin piinasta. Että kumpi niinku voitti? Varsinainen peliaika päättyi tasan 3-3, jatkoaika oli maaliton ja voittolaukauskilpailun vei Jokerit. Pisteet jakaantuivat 1-2.
Ai muuten. Kuvaajamme Alejandro, jääkiekko-ottelun keltanokka, on oppinut jo tavoille. Oli sopinut kavereidensa kanssa treffit ottelun jälkeen läheiseen pubiin Viiteen penniin. Se on Taka-Töölössä lukuisten urheiluniilojen kantapaikka, ennen ja jälkeen urheilutapahtumien.
Aristoteleen arvio: pikkukylä kuin kaupunkivaltio
Tuo siunattu praksis! Huolimatta siitä, voitettiinko me tai hävittiimmekö me (kyllä, todelliselle urheilufanille kentällä urheilee aina ”me”, ei koskaan edes ”meidän joukkueemme”), peli ei ole päättynyt. Kun Aristoteleen apuri vieraili myöhemmin samalla viikolla seuraamassa IFK:n edustusjoukkueen liigapeliä samaisen hallin pääjäällä, siellä jaksettiin hehkuttaa nuorten paikallisderbyn vauhdikkuutta.
”Miksi ihmiset eivät osaa käydä nuorten peleissä? Siellä tapahtumat suorastaan vyöryvät, ja näkee lisäksi tulevien vuosien liigapelaajia ja maajoukkuetähtiä.”
Parasta kaikesta on tuo herttainen tunnelma. Miten oikeaan Alejandro osuikaan pikkukylä-vertauksellaan: Aristoteles pohti aikoinaan kuinka minkä tahansa kaupunkivaltion päämääränä on toteuttaa hyvää elämää. Nyt irvileukojen on turha muistuttaa, että silloin vain vapailla ‒ orjan vastakohtana ‒ miehillä oli kansalaisoikeudet. Olennaista on korostaa kaupunkivaltiossa sitä, kuinka hallinnossa on vuoroteltava, ja kaikki osallistuvat parhaalla mahdollisella tavalla hyvän tuottamiseen. Ainakaan Aristoteleen apurin kokemassa pikkukylämäisessä junioripelissä ei tapeltu jäällä eikä ylenpalttisesti riehuttu katsomossa.
Jäi hyvä tunne, eikä se unohdu. Poiesiksena paikalliskamppailu olisi unohtunut jo ottelutilastoihin, praksiksena se puhuttelee kokijoitaan toisin.
http://www.finhockey.fi/tulospalvelu/nuorten-sarjat/nuorten-sm-liiga/
Jaa:
