Rajat auki suloiselle tuskalle.
Kipittelen Kampin keskuksen aulassa Slowdiven sulosoinnut korvissani. Hätkähdän hereille, kun tuntematon nainen kiljuu räyhäkkäästi ”natsiblondi!” kintuissani kiilteleviä Dr Martenseja tuijottaen. Ihmiset ympärillä katsovat minua paheksuen. Mitä helkkaria juuri tapahtui?
Vielä illallakin tuo aamuinen episodi vihastutti. Pakotin itseni kuitenkin tuossa saatanallisen sapetuksen tilassa Kuudennelle linjalle. Luvassa oli kokeellista post-industrial-tekno-mitälie-sytkytystä, joka ei minulle musiikkilajina ole sitä tutuinta. Brittiartistit Helm ja Drew McDowall saapuivat Helsinkiin Euroopan kiertueensa päätöskeikalle. Kuulijoita ei paikan päälle Kutoselle ollut saapunut kuin kourallinen. Täydellistä, sillä surisevan äänikouran kyytiin hyppääminen onnistuu parhaiten omasta kuplasta käsin.
Keikkakimaran aloitti Helm, joka on tehnyt aktiivisesti musiikkia kymmenisen vuotta. Hänellä on runsaasti julkaisuja ja hän on keikkaillut aktiivisesti niin Euroopassa kuin Amerikassakin. Ilmekään värähtämättä kivettyneillä beibikasvoillaan tuo herra loihti ilmoille sellaisia äänimaisemia, että ne jyräsivät vääjäämättä kuulijan tajunnan jollekin erikoiskiertoradalle. Yleisö seisoi keikan ajan paikoillaan. Pysähtynyt maailmanlopun tunnelma.
Helm saatteli kuulijat sopivaan mielentilaan vastaanottamaan illan toisen esiintyjän, Drew McDowallin. McDowall on alansa konkari ja vaikuttanut aikoinaan mm. Coil-yhtyeessä sekä tehnyt yhteistyötä Psychic TV:n kanssa. Nykyisin McDowall on keskittynyt soolouraansa.
Tämäkään artisti ei harvaan yleisöönsä Kuudennella linjalla sen kummemmin kontaktia ottanut, eikä siihen myöskään ollut tarvetta. McDowallin vääntämät äänet tulivat iholle satanen lasissaan. Seiniä tärisyttävää sytkettä. Väsähtänyttä naamaani huolella peittämään asetetut etuhiukset värisivät pois silmieni edestä biittien voimasta. Raastava luuppaus tarrautui aivojen syvimpiin sopukoihin. Erinäiset efektit resonoivat sisuskaluissa saakka. Sattui, mutta tuo tuska oli suloista.
Helm ja Drew McDowall onnistuivat huuhtelemaan musisoinnillaan pois vihan ja kaikki muutkin negatiiviset tuntemukset. Hetkellinen irtiotto kaikesta nykypäivän paskasta oli paikallaan. Hypnoottisen hyvä ilta. Astelinkin kevyin askelin kotiin Kampin keskuksen kautta.
Jaa:
