27.11.2017
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
Minulla on viime aikoina ollut hyvää onnea kiinalaisen ruoan kanssa. Tai ainakin onnea ystävyydessä, sillä kaksi rakasta ystävääni ovat asuneet Kiinassa pitkään ja osaavat suositella ravintoloita. He tuntevat ruokalistoissa piilevät erikoisuudet, joita tottumaton silmä ei löytäisi. Söimme lokakuussa Furuma Cuisinessa täydellisen hot pot -aterian, ja hieman myöhemmin kävin kokeilemassa heidän suosituksestaan Mei Linin ruokia toisen ystäväni kanssa ja ihastuin. Lokakuun lopulla ehdin myös muuttaa mielipidettäni Dong Bei Husta, kun sain taas erinomaista ruokaa.
Ystäväni ehdottivat, että menisimme yhdessä illalliselle Kaisaniemessä olevaan Basilikaan, joka on heidän lempiravintoloitaan. Täytyy sanoa, että omatoimisesti olisin sinne tuskin mennyt, sillä sushibuffetia mainostava kyltti ei juuri innostanut. Saavuin ensimmäisenä paikalle, ja täytyy sanoa, että olin aavistuksen epäileväinen, kun katsoin aika tavanomaiselta näyttävää ruokaa tarjoavaa buffetpöytää. Pian ystäväni kuitenkin tulivat, ja Tsingtaoa juoden syvennyin heidän opastamanaan ruokalistaan.
Basilika on thai-kiinalais-japanilainen ravintola, mutta ystävieni mukaan kiinalaiseen osuuteen ruokalistassa kannattaa keskittyä. Paikan erikoisuus ovat keittiön omatekoiset tuoreet nuudelit, joten tilasimme kaikille kulhollisen chilikastikkeella. Sen lisäksi päädyimme ”ryppypapuihin” eli paistettuihin pensaspapuihin, lihattomaan mapo tofuun (se siis täytyy muistaa tilata ilman lihaa) ja perunaraasteannokseen. Kyllä! Perunaraastetta! Tällaista annosta olin odottanut pitkään, sillä perunan käyttötavat maailman ”köyhissä keittiöissä” ovat minulle rakkaita.
Juuri taannoin pääsin sanomasta, että Furuma Cuisine tarjosi elämäni parhaimman kiinalaisen aterian. Tämä saattoi olla parempikin – tosin hot potin ja tällaisen usean valmiin ruokalajin vertailu on vähän keinotekoista. Käsittämättömän herkullisia ja Suomessa ainutlaatuisia molemmat joka tapauksessa.
Sain aikanaan erinomaista lihatonta mapo tofua Tampereella Zhou’s Placessa, mutta tämä oli monin verroin parempaa. Jauhettu sichuanpippuri tuoksui huumaavalta, ja kastike oli erinomaista. Rakastuin myös perunaruokaan: perunaraaste oli paistettu hieman ”al denteksi” chilin kanssa. Kaikkien juttu se tuskin on. Mutta pavut, oi sentään! En ymmärrä, miten ne oli saatu niin herkullisiksi! Ne oli paistettu runsaan chilin ja sichuanpippurin kanssa, ja niissä oli todellakin ryppyinen vahvan makuinen pinta mutta edelleen mehukas sisus.
Nuudelikulho oli sekin hauska annos: kasa leveitä nuudeleita (muodon saa itse valita!), joiden päällä oli chiliä, paistettua kiinankaalia, purjoa, kevätsipulia ja ehkä muutakin. Mausteita sekoitettiin syödessä voimakkaasti kuumiin nuudeleihin, jotka pysyivät aika hyvin irtonaisina mutta olivat silti sopivan tahmaisia ottaakseen makua. Kulho oli niin iso, etten jaksanut kaikkea, mutta annos oli joka tapauksessa juuri sellaista minimalistista herkullisuutta, jota arvostan.
Melko hyvä vuosi siis, kiinalaisittain. Nyt ainakin Helsingissä on turha valittaa, että Suomessa ei saa kunnollista kiinalaista ruokaa. Pääsisinpä tuonne pian uudelleen.
Basilika
Kaisaniemenkatu 2
Helsinki
ma–pe 11–23
la–su 12–23