17.11.2016
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
Olin menossa Turkuun parin päivän luentokeikalle, ja etsin ensimmäiselle päivälle helppoa ja nopeaa lounaspaikkaa, sillä minulla oli sopivasti aikaa junan saapumisen ja yliopistolle kävelemisen välissä. Facebookin Vegaaninen Turku –ryhmässä useampi suositteli vanhaa Ravintola Saharaa, joka oli alkanut tarjota kasvispainotteista lounasbuffettia, Helsinkiläisen Anin arviossa haikailin onnistunutta persialaiskeittiön buffetia (tai mitä nimitystä käyttääkään – samat ruoat kuuluvat laajan kulttuurialueen valikoimaan). Tamperelainen uutuus Manoushe on tätä kirjoittaessani vielä testaamatta. Meninkin innoissani lounaalle enkä pettynyt.
Myyjä otti minut ystävällisesti vastaan ja opasti innokkaasti ja asiantuntevasti, mitkä asiat lounaspöydässä olivat vegaanisia – tällä kertaa melkein kaikki! Kasasin lautaselleni monipuolisen valikoiman ja syvennyin syömään.
Talon omat falafelit olivat erinomaisia, ja niiden kanssa suositeltu mangokastike oli hauska uusi tuttavuus. Linssimunakoisopadasta pidin myös, joskin siihen oli jäänyt ehkä aavistuksen verran liikaa purkkitomaatin happamuutta. Vihreä salaatti oli poikkeuksellisen monipuolista tällaiseen paikkaan, ja oli mukava yllätys, että sille löytyi ilmeisesti tahinipohjaista kastiketta. Tabbouleh oli perushyvää, ei huippua. Talon oma hummus oli erinomaista ja sitä söin ison kasan ohutleivän kanssa. Kevätkääryleet tarjoiltiin lämpiminä, mistä minä en oikein pidä. Mutta kaiken kaikkiaan hyviä tai erinomaisia asioita oli huomattavasti enemmän.
Ruoanlaitto ja ainesten monipuolisuus eivät ihan nousseet Tampereen Zeytuunin tai Helsingin Levantin tasolle, mutta toisaalta niissä ei voi syödä niin paljon kuin jaksaa. Tämä oli mutkatonta ja yksinkertaista kotiruokaa, mutta hyvin valmistettuna ja paljon monipuolisemman makuisena kuin edellä mainitussa Anissa. Tällaista paikkaa olin etsinyt sitten Helsingin Persepoliksen lounaiden 90-luvulla – tosin kuten turkulaiselle ystävälleni totesin, aika saattaa kullata muistot, etenkin kun silloin kasvistarjonta oli niin heikkoa muuten.
Bonusyllätys oli vielä, että sain kahviin kasvismaitoa! Sitä en odottanut.
Toivottavasti kasvisbuffet saa suosiota ja säilyy, sillä tänne tekisi mieli palata joskus toistekin, kun reissuni suuntautuu taas Turkuun.
Ravintola Sahara
Aninkaistenkatu 5B
Turku