(Arbitrage, USA 2012) O: Nicholas Jarecki N: Richard Gere, Susan Sarandon, Tim Roth, Brit Marling, Laetitia Casta K 16
Ensi-ilta 9.11.2012
Richard Geren arvokkaan hillitty miljonäärihuijari on melkein hurmaava. Melkein.
Silmukka kiristyy valtavan omaisuuden monenkirjavilla bisneksillään netonneen New Yorkin mahtimiehen Robert Millerin (Richard Gere) ympärillä. Sulavan charmanttia liike-elämän kultasormea juhlitaan syntymäpäivillään rakkaana ja rikkaana perheenisänä, mutta kukaan muu kuin Miller itse ei tiedä koko imperiuminsa olevan yhden kortin varassa. Jos Miller saa jättikonserninsa myytyä ostajaehdokkaalle ennen kuin tälle selviää lafkan kirjanpidon jättimäinen manipulointi, hän on kuivilla. Eli ennen kuin tyttärensä palvoma mies paljastuu pelkäksi petolliseksi kuoreksi.
Tosielämässä moinen tilikirjojen fiksailu kai voisi paljastua jälkeenkin päin, ja on vaikea uskoa kaupan sellaisen paljastuksen jälkeen olevan edelleen laillinen. Mutta ei mennä nyt siihen. Helpompi on uskoa, että Millerin kaltaisella miehellä on uskollisen vaimon (Susan Sarandon) ohessa taidetta keräilevä nuori rakastajatar (Laetitia Casta). Varsinaiseen kriisiin Miller ajautuu kun hän rysäyttää autonsa öisellä maantiellä päreiksi. Mies selviää ruhjein, mutta rakastajatar kuolee. Nyt on peiteltävä siis vielä tätäkin.
Nicholas Jareckin omasta käsikirjoituksestaan ohjaama Keinottelua on sujuva ja kevyehkö trilleri lopulta aika kaameankin epämiellyttävän miehen kujanjuoksusta. Temppu on vanha, mutta se toimii tässäkin. Lähes koko elokuva kerrotaan Geren kautta, hänen fyysisen kipunsa ja henkisen paineensa läpi. Ensin huomaamattaan ja sitten vastoin tahtoaan huomaa ainakin ajoittain asettuvansa sikarikkaan paskiaisen puolelle.
Gere vetää Gordon Gekko -roolinsa eleganssilla. Vastapeluriksi asetettu Tim Rothin esittämä poliisi on näyttelijäntyön kannalta hiukan liiankin eri maailmasta. Rothin suuret eleet ja hallitsemattomampi olemus tekevät tärkeästä hahmosta tahattomasti komediallisen, mikä vähentää sekä leffan iskevyyttä että sen moniselitteisyyttä.
Muutenkaan Keinottelulta on turha odottaa mitään syvää tunne-elämystä. Jareckille, kuten Hollywoodille niin usein, tällaiset heput ovat viihdettä, omanlaisiaan glamourtähtiä. Eli koreaa, puoleensa vetävää pintaa.
