Oivoi, finanssikriisiä pukkaa ja taas on suljettujen ovien takana törsäilty spekulatiivisiin sijoitusinstrumentteihin ja ties mihin. Ei auta kuin kaivaa veronmaksajien kuvetta ja pelastaa pankkiparat – jälleen kerran.
On kriiseissä hyvääkin.
”Kriisit saavat yksilöt avautumaan ja pohtimaan muutosta. Jollei muutosta tule, niin kaikki jatkuu entiseen malliin ja saamme sitä mitä haluamme – tai siis lapsemme saavat”, Marika Lohi muistuttaa.
Hän kuuluu työryhmään, joka ideoi Suomeen eettistä pankkia. Toukokuussa ryhmä järjestää Eettinen pankki 2.0. -seminaarin, johon kaikki ovat tervetulleita. Siellä pohditaan, millainen pankki istuisi Suomeen.
”Kriisien aikana puhutaan pankkien sääntelystä, mutta koko talouden ajatusmallia pitäisi muuttaa, pyrkiä pois maksimaalisen voiton tavoittelusta ja riskialttiista sijoitustoiminnasta. Riittävä voitto riittää. Pankin tulisi itse ottaa omat riskinsä, ja kaatua jos on kaatuakseen.”
Eri puolille Eurooppaa on jo perustettu eettisiä pankkeja. Esimerkiksi Tanskassa Merkur-osuuskuntapankki on toiminut jo 30 vuotta. Pohjoismaista ”paremmat pankit” uupuvat enää vain Suomesta ja Islannista.
Eri maissa on järjestäydytty eri tavoin, mutta arvot ovat yhteisiä: avoimuus, korottomuus, läpinäkyvyys ja reilu palkkiojärjestelmä. Eettiset pankit tarjoavat vain peruspalveluita, ja maksimoivat sosiaalisia vaikutuksia, eivät voittoja.
”Ajatus siitä, että ihmisten rahoilla tehdään rahaa, on kehittynyt vähitellen. On syntynyt rahamassa, joka ei ole kiinni tavarassa. Rahoitusala perustuu luottamukseen”, Lohi toteaa. Kun luottamus särkyy, ollaan pulassa.
Eettiset pankit kertovat asiakkaalle, mitä tämän säästöillä rahoitetaan: todellista toimintaa ja etenkin ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurihankkeita.
Moni eettinen pankki on korottoman talouden puolesta. Lainaa saadakseen pitää säästää etukäteen. Kuulostaa loogiselta.
Muiden muassa osuuskassojen taustajärjestö JAKin mukaan korot aiheuttavat työttömyyttä, inflaatiota ja varallisuuseroja. Esimerkkiä voi ottaa vaikka islamilaisista pankeista, sillä sharia-laki kieltää koronoton.
Nyt on myös korkea aika levittää kohtuullisuuden kulttuuria päättömiä palkitsemiskäytäntöjä vastaan. Suuri kun ei aina ole kaunista.
”Pitkällä aikavälillä on parempi, että pankit ovat pieniä ja terveitä.”
Mutta ilman ammattilaisia rahoituslaitosta ei voi pykätä pystyyn.
”Toivomme, että saamme mukaan pankeissa työskenteleviä ihmisiä. Tarvitsemme kovaa ammattitaitoa ja monen alan tekijöitä, jotka haluavat muutosta”, Lohi kertoo.
Eettisen pankin idea on outo myös monelle alan ammattilaiselle.
”Emme ole vielä olleet yhteydessä tavallisiin pankkeihin, ja riippuu paljon henkilöstä, miten talousasiantuntijat suhtautuvat asiaan.”
Seminaariin odotetaan noin 70 ihmistä, mitä Lohi pitää sopivana poppoona edistämään asiaa. Osallistua voi kuka vaan.
”Pitää vain olla tahto muuttaa asioita. Rooleja löytyy monia, kuten kaulakorussa, jonka pienet ja isot helmet ovat yhtä tärkeitä.”
”Keskustelemme, millaisia pankkeja on olemassa ja mikä olisi se erilainen talous, jota haluamme pankin avulla vahvistaa. Haastavaa on, pystymmekö yhdistämään ihmisten tahdon. Tarvitsemme yhteisen näkemyksen, oikean asenteen ja kärsivällisyyttä. Asiat eivät tapahdu päivässä, eikä kukaan koskaan ajattele ihan samalla tavalla kuin sinä.”
Nyt tärkeintä on hyvä, avoin keskustelu. Lohi ei arvaile, syntyykö Suomeen jonain päivänä eettinen pankki.
”Prosessi sinänsä on askel oikeaan suuntaan. Olemme osa isoa liikettä.”
Eettinen pankki 2.0 -seminaari Helsingissä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla 18.-19.5. 2012.
http://www.pankki2.fi/pankki-20-eettinen-yhteinen-turvallinen
Kuva: Felix Burton / Creative Commons Attribution 2.0 Generic license.