Valokuvataiteen museon kesässä katsotaan kohti mediakuvastoissa varsin näkymätöntä hahmoa: keski-ikäistä suomalaista miestä.
Valokuvaaja Riitta Supperin näyttely 50+ suomalaisen miehen muotokuva paneutuu viisikymppisten miesten sielunmaisemaan peräti 95 eri puolilla Suomea otetun muotokuvan voimin. Valokuvataiteen museossa 16.5 aukeavan näyttelyn kuvat ovat vähäeleisiä, mutta puhuttelevat vahvasti. Suuria, luonnonvalossa otettuja kuvia katsoessa mielikuvitus herää nopeasti: mikä on tämän haikeakatseisen miehen tarina? Miten tämä mies on pysynyt näin nuorekkaana, kun viereisen miehen uurteet kertovat elämänpyörän koskeneen syvemmältä?
Supperin kuvasarja on kunnianosoitus suomalaisille miehille.
Miesten kuvaaminen oli Supperille ennestään tuttua aikakauslehtien parista. Kuvattavina olivat yleensä menestyneet julkisuuden henkilöt, poliitikot ja kulttuurialan monitoimimiehet. ”Tavallisten” keski-ikäisten miesten kuvat avaavat uuden ikkunan suomalaiseen miehuuteen. Näyttelyssä esiin pääsevät ne miehet, joita ei muuten mediassa juuri näy. Toisin on samanikäisten naisten laita:
”Naistenlehdet ovat pullollaan kertomuksia naisista ”parhaassa iässä”. He ovat selviytyjiä, oman elämänsä sankareita, kuvissa kauniisiin vaatteisiin ja näyttävään meikkiin laitettuina. Samaa ilmiötä ei ole miesten kohdalla”, Supperi sanoo.
Supperin kuvasarja alkoi sattumalta. Ensimmäisen kuvan hän otti omasta isästään vuonna 2004. Supperin ja isän välit olivat olleet etäiset, ja kun valokuvaajaa alkoi kiinnostaa oman isän mielenmaisema, tuntui sitä luontevalta lähestyä kuvan kautta. Kun vedokset tulivat, Supperin kiinnostui kasvoi: millaista elämää muut isän ikätoverit olivat eläneet? Mikä tekee suomalaisen miehen onnelliseksi? Onko olemassa ”tavallista” suomalaista miestä?
Supperin prosessin aikana saama vastaus on kenties hieman yllättävä. Yleensä perheestä ja sen tärkeydestä puhutaan naisten yhteydessä, mutta Supperin kokemuksen mukaan se on ehdottomasti merkittävin asia myös suomalaiselle miehelle. Katsoessaan linssin läpi lukuisia eripuolilla Suomea asuvia miehiä, Supperi sai vahvan käsityksen siitä, että tyytyväisimpiä heistä olivat perheisiinsä vanhemmalla iällä lähentyneet miehet.
”Suomalaiset miehet ovat myös aika hiljaisia ja rauhallisia. Perhe on se ykkösasia, mutta sitä ja sen arvoa ei aina oikein huomaa miesten käytöksestä. Ei ehkä osata näyttää tunteita.”
”Suomalainen mies ei puhu eikä pukahda” -klisee tuntuu käyvän Supperin kuvaprojektin myötä toteen, ainakin viisikymppisten miesten kohdalla.
Kuvasarjan tekeminen kesti kahdeksan vuotta. Supperi kertoo aikuistuneensa prosessin aikana ja kuvat näyttävät taiteilijan silmissä nyt erilaisilta kuin alussa. Myös Supperin suhtautuminen isäänsä muuttui vuosien kuluessa lempeämmäksi.
”Olen nykyään ymmärtäväisempi suomalaista miestä kohtaan. Vuonna 2011 tein Näkymättömät miehet -nimisen valokuvanäyttelyn, jossa kuvasin syrjäytyneitä miehiä. Kaikkien näiden erilaisten miesten kuvaaminen avasi silmiä huomaamaan, miten vähän voimme vaikuttaa elämämme ”onnistumiseen”, ja miten pienestä on kiinni se, että elämä heittää häränpyllyä.”
Kaikki näyttelyn miehet ovat iältään 50–59-vuotiata. Miehistä ei kuvateksteissä paljasteta kuin nimi, asuinpaikka sekä ikä. Elämäntarinat jäävät katsojan mielikuvituksen varaan. Monen kuvan kohdalla katsoja yllättyy: jotkut miehistä näyttävät hädin tuskin nelikymppiseltä, toisia voisi luulla seitsemänkymppisiksi jos tulisivat kadulla vastaan. Osalla miehistä silmät loistavat melkein kuin lukiopojilla, toisilla hartiat ovat kumarassa ja katse väsyneempi. Mieleen nousee ajatuksia alkoholismista, yksinäisyydestä, toisaalta uudesta nuoruudesta ja raikkaista eläkepäivistä. Jos miehet olisivat kolmekymmentä vuotta nuorempia, he muistuttaisivat varmasti enemmän toisiaan.
Kuinka paljon lopulta yhden kuvan perusteella voi ihmisestä päätellä? Voihan olla, että juuri kuvauspäivänä mies sai kuulla jonkun elämän suuntaa kääntävän ilouutisen, tai päinvastoin, jotain rankempaa. Eikö tämä näy kuvaushetkessä? Antaa kuvaajan vastata:
”Kyllä ihmisen olemus, asento kertoo sen, miten on elänyt. Se, miten kannat itsesi. Ei siihen vaikuta hetkellinen, ohikiitävä elämäntapahtuma.”
Kuvasarja tuntuu vähäeleisyydessään paljastavan vanhan totuuden: miten teet yhden asian, teet jokaisen.
50+ Suomalaisen miehen muotokuva. Valokuvataiteen museossa 16.5 – 31.7.2012