Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
Kaverini oli kertonut innostuneena tästä meksikolaishenkisestä ravintolasta. Kaksi asiaa kiinnosti erityisesti: vihdoin Tampereellakin sai pehmeitä tacoja, ja kasvisannoksissa oli seitania. Tampereella seitania saa edelleen harvoista paikoista, lähinnä Gopaleista – Rongankadun seitanpurilainen lienee kaupungin paras kasvispurilainen – ja nykyään myös Plevnasta. Tosin ensikokemus jälkimmäisestä isänpäivänä oli melkoinen pettymys. Kaveri mainitsi myös runsaasta tuoreesta korianterista. Tampereellahan ei ole ollut Bar Burritoa lukuunottamatta yritystä meksikolaiseen ruokaan tähän mennessä, vaan tarjolla on ollut tuttua tex mexiä. Myöhemmin Gastropavussakin arvioitiin paikkaa myönteisesti.
Ensimmäinen vierailu vei harmillisen pitkään, sillä minulle ei tullut sopivaa tilaisuutta käydä tuolla suunnalla Tamperetta. Viimein vaimon kanssa osui kohdalle päivä, jolloin piti hoitaa juoksevia asioita ympäri kaupunkia.
Tilasimme burriton ja tacoannoksen, johon tulee kolme tacoa. Kaikissa oli sama täyte kasviksilla ja seitanilla. Alkuun päätin tilata myös salaatin. Siihen kuului chimichurri-kastike, johon törmää Suomessa aika harvoin. Salaatti oli ristiriitainen kokemus. Chimichurrilla maustetut paahdetut leivät olivat herkullisia, ja itse chimichurri salaatin päällä oli hyvää. Mutta pico de gallo oli oikeastaan vain raakaa kuutioitua tomaattia ja sipulia ilman siihen olennaisesti kuuluvaa korianteria, eikä seos tuntunut yhtään marinoidulta. Salaatin raaka-aineet olivat vähän masentavat: jäävuorisalaattia, tomaattia ja kurkkua, jotka ovat tähän aikaan vuodesta huonoimmillaan. Tuollaiset leipäpalat esimerkiksi paahdetulla paprikalla olisivat olleet yksinään paljon parempi alkuruoka.
Tacot tarjottiin paperisista annospusseista, mikä oli hieman yllättävää. Chanticossa, La Victoriassa, Taco Nitossa, Mayassa ja Coyacánissa ne tarjottiin avoimina, kuten kuuluu, mikä tekee ainakin minun mielestäni syömisen helpommaksi. Nyt viimeisiä täytteitä piti kaapia pussin pohjalta.
Seitan oli mielestäni perushyvää. En ollut aiemmin saanut seitania tacossa, ja se sopi oikein hyvin, mutta olisin kaivannut siihen paistopintaa. Tosin edellä mainittu ystäväni kehuikin erikseen pinnalta rapeaksi paistettua seitania, joten ilmeisesti kypsennystapa vaihtelee. Seitanin maustekastike oli myös hyvää. Valitettavasti muuten taco oli pettymys. Täytteenä oli samaa jäävuorisalaattia, säilykepapuja tomaattikastikkeessa ja aika kevyesti paistettua paprikaa. Meksikolaiset maut jäivät uupumaan. Tuoretta korianteria ei ollut ollenkaan, ja pico de gallo oli, kuten sanottua, epäonnistunut. Myös itse tacolätty oli jäänyt kuivaksi ja hieman kovaksi, eli kypsennyksessä ei ollut käytetty vettä.
Tacoannosta olisi helppo korjata jo nykyisillä ravintolan eväillä. Nyt tacot olivat turhan täynnä tavaraa. Paistettu seitan, enemmän makua tuovia kastikkeita ja pienempi mutta laadukkaampi määrä kasviksia toimisi paljon paremmin. Pavut tomaattikastikkeessa kannattaisi ehdottomasti pudottaa valikoimasta. Papuja on helppo ja halpa marinoida itse huomattavasti paremmiksi. Nyt säilykekastikkeen maku jäi viipyilemään annoksen jälkeen (veteen säilötyt pavuthan ovat taas pääosin oikein laadukkaita).
Vaimon tilaama burrito toimi huomattavasti paremmin, kun seitanien kastike ja (juuston korvannut) guacamole pääsivät tukemaan kunnolla muita makuja, ja papujen tomaattikastikkeen maku ei päässyt hallitsemaan. Paketti oli melkoisen kokoinen, joten sain auttaa häntä syömisessä. Meksikolaista ruokaa tämäkään ei ollut, mutta oli tämä kyllä perusburritojen joukossa vallan kelpo.
Koska ystävän kokemukset olivat olleet niin erilaisia, uskaltauduin antamaan hieman palautetta. Kuten olen ennenkin todennut, olen niitä suomalaisia, jotka tuntevat itsensä sosiopaatiksi valittaessaan ravintolassa. Mutta henkilökunta oli niin ystävällistä ja selvästi innoissaan meksikolaisen ruuan tekemisestä ja annostensa kehittämisestä, että se rohkaisi. Osaksi keittiö vasta kokeilee ja opettelee asioita – tacolättyjen koostumus varmasti saadaan helposti kuntoon. Osaksi meillä oli ilmeisesti huono onnikin eli keittiöllä ei ihan paras päivä. Ainakin pico de gallon pitäisi henkilökunnan mukaan olla normaalisti yrttistä ja kunnolla marinoitua, eli sen tekeminen oli ehkä jäänyt puolitiehen.
Koko keskustelu oli mukava, sillä harvoin olen saanut niin innostunutta ja kiinnostunutta vastaanottoa palautteesta. Minulle jäi sellainen tunne, että La Fiesta kyllä kehittyy kohti rohkeampia makuja. Vaikka ensimmäinen kokemus ei ollutkaan kovin hyvä, palaamme varmasti kokeilemaan uudelleen, sillä kunnon meksikolaista ruokaa olisi hienoa saada Tampereelle.
La Fiesta
Sammonkatu 50
Tampere
ma–to 10.30–14, 16–21
pe 10.30–14, 16–24
la 12–24
Jaa:
