Seikkailija-antropologi Thor Heyerdahl on nyt pinnalla kuuluisimmasta purjehduksestaan tehdyn Kon-Tiki -elokuvan vuoksi. Legendan poika Thor jr. piipahti muutama viikko sitten Helsingissä, ja puhui myös Sylville.
Joachim Rønningin ja Espen Sandbergin ohjaama Kon-Tiki kuvittaa pakkomielteisen, päämäärätietoisen, mutta silti kiltin ja hurmaavan Thor Heyerdahlin ja hänen miehistönsä legendaarisen ja täysin pähkähullun purjehduksen balsalautalla halki Tyynenmeren, Perusta Polynesiaan.
Elokuvan sivuhahmoihin kuuluu kuvassa muutaman kerran vilahtava Thor Heyerdahl nuorempi, vanhemman Thorin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Livin tapahtuma-aikaan 1940-luvun loppupuolella alle kymmenvuotias esikoinen.
Vaikka Kon-Tiki on ennen kaikkea kertomus Thor Heyerdahlin (1918-2002) peräänantamattomasta rohkeudesta, se on myös kertomus pakkomielteen vaikutuksesta perheonneen, kaikkien sankarin läheisten elämään. Kun Thor päättää lähteä kuukausien mittaiselle purjehdukselleen ja jättää näin palaamatta sovitusti jouluksi kotiin Norjaan, katsojalle on selvää, että perhe ei tule pysymään kasassa. Thorilla on aina jotakin tärkeämpää.
Heyerdahlin Kon-Tiki -kirjan lukeneena ja elokuvan nähneenä tunnen itseni etuoikeutetuksi päästessäni rupattelemaan hetkeksi Thor nuoremman kanssa. Virkeä vaari vaikuttaa sen verran leppoisalta ihmiseltä, että kysyä räväytän heti, miten sankarimatkustajan perheen hajoaminen myöhemmin käsiteltiin.
”Puhuimme siitä isäni kanssa paljon jälkeenpäin”, Heyerdahl sanoo.
”Meillä oli hyvät ja avoimet välit. Hänellähän oli kolme avioliittoa ja niiden välissä muitakin suhteita. Mutta kaikki, kaikki rakastivat häntä loppuun saakka.”
Heyerdahl kertoo sankari-Thorin olleen sekä hellä että kiltti, mutta toisaalta myös hyvin itsekeskeinen ja ihailulle perso.
”Puhuimme myös siitä, miten minun avioliittoni on kestänyt 45 vuotta. Minulla on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta. Isäni näki, miten valtavan arvokasta se on minulle.”
Heyerdahl kertoo isänsä oikeastaan vasta vanhoilla päivillään tajunneen, mitä oli jättänyt taakseen.
”Hän kadehti minua ja perheonneani. Hän tajusi jättäneensä jälkeensä kaksi rikkinäistä perhettä ja uhranneensa paljon. Mutta ei hänellä todellisuudessa ollut valinnavaraa. Hänellä oli sisäinen pakkonsa, kunnianhimonsa ja halu todistaa teoriansa Polynesian asuttamisesta.”
Mielenkiintoista kyllä, nuorempi Heyerdahl on elänyt tavallaan päinvastaisella tavalla kuin isänsä – eikä sitten kuitenkaan. Hän valmistui yliopistosta ja pääsi töihin YK:lle kalatalouden asiantuntijaksi. Hommat ja orastava maailmanmatkaajan ura tyssäsivät puolen vuoden Intian valtameren -komennuksen jälkeen.
”Palasin Bergeniin vaimoni ja lasteni luo. Kuopukseni potki minua kiukuissaan, kun ei muistanut kuka olen. Päätin saman tien lopettaa urani. Isäni ihaili valintaani. Ei siitä elokuvaa saa, mutta parempi niin.”
Thor nuorempi kuitenkin avusti isäänsä tämän myöhemmillä purjehduksilla, meribiologi kun on. Lankesipa miehen niskoille myös Oslon Kon-Tiki -museon johtaminen.
”No, minä nyt ajattelin, ettei siihen ketään sopivampaakaan löydetä.”
Heyerdahl jr. vakuuttaa kovasti nauttineensa tuoreesta, Norjassa hurjaksi sukseeksi nousseesta Kon-Tikista. Vaikka oman perheen esittäminen valkokankaalla hirvittikin aluksi niin, ettei mies olisi millään halunnut edes katsoa koko elokuvaa.
”Se palautti mieleeni myös sen, miten poispilattuja me nykyihmiset olemme seikkailun suhteen. Meillä on tv-sarjamme, science fictionimme ja elokuvamme, ja meitä varmaan asuu pian kuussa. Ei tuollaista purjehdusta nykyään samalla tapaa noteerattaisi. Mutta heti toisen maailmansodan jälkeen isäni retkikunta osui täydelliseen hetkeen. Maapallon rauniot savusivat edelleen. Ja nämä kuusi miestä purjehtivat kaikessa rauhassa meren halki palmujen alle, lanteitaan keinuttavien hulatyttöjen syliin. Täydellistä!”
