Tuntuuko jazzmusiikki käsittämättömältä? Kysyimme Tampere Jazz Happeningin alla, mikä on saanut erilaiset ihmiset rakastumaan jazziin ja miten he musiikin määrittelevät.
Loppuviikosta iso joukko jazzin ystäviä kohtaa jo 33. kertaa järjestettävässä Tampere Jazz Happeningissa.
Tapahtumaan saapuu artisteja Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi yllättävistäkin kolkista. Lavalle nousevat niin Malin alkuperäiskansan tuaregien edustajista koostuva Tamikrest, intialainen tabla-virtuoosi Zakir Hussain ja jamaikalaissyntyinen Linton Kwesi Johnson, jonka kehittämä dub poetry iskee yhteiskunnallisella sanomallaan.
Jazz on siis paljon muutakin kuin cocktailin siemailun taustamusiikkia hämyisellä klubilla tai puhallinsoitinten pauhua New Orleansissa.
Vanhan muusikkovitsin mukaan jazz on jopa parempaa kuin seksi – ja se kestää kauemmin.
Yllättävän moni jazzmuusikko tuntuu kaihtavan musiikkinsa tarkempia määrittelyjä. Sanotaan, että jos sadalta ihmiseltä kysyy mitä jazz on, niin jokaiselta saa erilaisen vastauksen.
Saksofonisti Esa Pietilän luotsaama Liberty Ship kertoo vähät välittävänsä tyylillisesti rajoittavista merimerkeistä.
Tampere Jazz Happeningin konkareihin kuuluvat jazzvalokuvaaja Maarit Kytöharju, joka on tänä vuonna töissä tapahtumassa jo 25. kertaa, jazz-vapaaehtoinen Mari Paavola sekä saksofonisti Esa Pietilä, joka esiintyy Tampereella Liberty Ship -kokoonpanonsa kanssa.
Sylvi tiedusteli heiltä, mistä jazzissa oikein on kyse.
Mitä jazz on?
Kytöharju: John Zorn sanoi, että jazz on sana, jossa on kaksi z-kirjainta. Ei kaipaa tarkempaa määrittelyä.
Paavola: Jazz on kaikki, jazz ei ole mitään. Jazz on musiikkimaailman käsitetaidetta. Ceci n’est pas jazz.
Pietilä: Jazz on rikas musiikillinen kieli improvisaatioineen ja moninaisine tyylisuuntineen. Improvisaatio on jazzmusiikin keskeinen olemus. Jazz voi olla myös jollekin henkilölle tietty tunnetila, elämäntapa ja elämänkatsomus.
Miten löysit jazzin?
Kytöharju: Tässä pätee porttiteoria. Minun porttini oli Miles Davis. Pikkusormen antaminen ei ole vienyt koko kättä, vaan koko naisen.
Paavola: Löysin jazzin vuonna 1993, kun minut muilutettiin vapaaehtoistyöhön ihan puskasta. Kun Tampereen Klubin lavalle kiipesi Marc Ribot & Shreck, käännyin kaverin puoleen narikassa ja jompikumpi meistä kysyi, ”mitä tuo mies oikein tekee kitaralleen?” Sen jälkeen ei ole ollut paluuta.
Pietilä: Löysin jazzin muusikko-enoni kautta, kun aloitin klarinetin soiton 9-vuotiaana. Teininä pääsin soittamaan kotikaupunkini Porin Big Bandiin. Myöhemmin hakeuduin opiskelemaan Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle. Olen opiskellut myös Yhdysvalloissa.
LKJ eli Jamaikalla syntynyt Linton Kwesi Johnson on kehittänyt dub poetry -tyylinsä reggaen pohjalta. Sanoituksissaan mies tarttuu yhteiskunnan epäkohtiin.
Miten ummikko saa otteen jazzista?
Kytöharju: Live-konsertista. Mikä tahansa musiikkityyli avautuu hienosti livekokemuksen kautta.
Paavola: Helsingissä Viiskulman Digeliuksen Emu sekä muu henkilökunta osaa auttaa jazz-ummikkoa vihjeillä sekä valikoimalla. Tämä ei ole maksettu mainos vaan toimivaksi todettu käytäntö.
Pietilä: Kannattaa aloittaa kuuntelu ottamalla esimerkit eri päätyylilajeista, jotta saa kattavan kuvan siitä, miten erilaista jazz voi olla. Tyylilajeja ovat esimerkiksi early jazz / early swing, jota edustaa Louis Amstrong; swing / big band, jota edustaa Duke Ellington; bebop, jota edustavat Charlie Parker ja Dizzy Gillespie ja cool jazz / west coast, jota edustaa Chet Baker.
Post bepopia soittavat Miles Davis, John Coltrane ja Sonny Rollins; free jazzia Ornette Coleman, Albert Ayler, John Coltrane ja Cecil Taylor sekä modern mainstreamiä Chick Corea, Herbie Hancock, Joe Henderson, Wayne Shorter ja Michael Brecker.
Kannattaa kuunnella muutamien tärkeiden jazzmusiikin uudistajien koko tuotanto eri aikakausilta, koska se on hyvinkin erilaista uran alussa, keskellä ja lopussa. Tällaisia artisteja ovat muun muassa Duke Ellington, John Coltrane, Miles Davis, Herbie Hancock, Cecil Taylor ja Wayne Shorter.
Intialainen tabla-virtuoosi Zakir Hussain on tärkeä tekijä maailmanmusiikin skenessä.
Jazzin ainoaksi päteväksi määritelmäksi taitaa edelleen jäädä sen määrittelemättömyys. Toisaalta ainahan korostetaan, ettei taidetta tarvitse ymmärtää nauttiakseen siitä.
Jos jazz kerran on kuin seksiä, niin siihen voidaan soveltaa samantyyppisiä sääntöjä: jos ensimmäinen kerta ei miellytä, kannattaa vaihtaa tyylilajia ja kokeilla uudestaan.
Analyyttisiä jazzummikkoja varten musiikin ymmärtämisestä on julkaistu oppaita, kuten Jonny Kingin Mitä jazz on – Opas ymmärtämiseen ja kuuntelemiseen (Like).
Pääkuva Tamikrestistä: Thomas Dornbirn
Liberty Ship -kuva: Maarit Kytöharju
Linton Kwesi Johnson -kuva: Danny DaCosta
Zakir Hussain -kuva: Susana Millman
Cecil Taylor, Duke Ellington, Esa Pietilä, Herbie Hancock, jazz, John Coltrane, Linton Kwesi Johnson, Maarit Kytöharju, Mari Paavola, Miles Davis, Mitä jazz on, Ornette Coleman, Tamikrest, Tampere Jazz Happening, Wayne Shorter, Zakir Hussain