Kuva: Noora Lehtovuori
Kaivopuiston rannassa taivas on harmaa ja tuuli vihmoo koko ajan kovemmin. Nainen keltaisissa kumisaappaissa toivottaa myrskyn nauraen tervetulleeksi.
Kuvataiteilija Mia Bergqvist inspiroituu syysmyrskystä, ruskasta ja talven pimeydestä. Sitä ei uskoisi, kun katsoo hänen kirkasvärisiä, karamellimaisia töitään. Mutta tuulta Bergvistin töistä ei puutu – nimittäin hyvää tuulta. Mia Bergqvistin naivistisessa taiteessa lihavat kissat tanssivat, linnut lausuvat runoja, puput pyöräilevät letkassa ja leijonat loikoilevat tyytyväisinä aavikolla. Usein surrealistisestikin sävyttyneissä kuvissa aika tuntuu pysähtyneen johonkin satumaiseen, raukeaan onnen hetkeen.
”Olen iloinen ja positiivinen ihminen. En vain pysty maalaamaan ahdistavia tauluja. Haluan taiteellani tuoda ihmisille hyvää mieltä.”
Citypuutarhuri
Mia Bergqvist järjestää päivätyökseen arkistoaineistoja. Kun viisi kertaa viikossa herää kuudelta ja työpäivän jälkeen rientää illaksi maalaamaan, voisi vähäisemmällä staminalla varustettu ihminen ajatella, että maalausten teemat olisivat synkeitä, jopa aggressiivisia. Ainakin jotain muuta kuin kissaveljeksiä riverdance-treeneissä.
”Minä vain rakastan maalaamista niin paljon, ettei se enää työpäivän jälkeen tunnu raskaalta”, Bergqvist nauraa ja lisää: ” sitäpaitsi taidan olla työholisti.”
Se on helppo uskoa. Taiteilijan tuotteliaisuus on hengästyttävää: Jo yksin tämän vuoden aikana hän on osallistunut kuuteen näyttelyyn. Parasta aikaa Bergqvistin töitä on esillä Galleria Mariassa Helsingin Kruununhaassa. Kaikki näyttelyn 25 maalausta on maalattu tämän kesän aikana ja ensimmäistä kertaa esillä on myös keramiikkaa. Kaikkiaan kuluvana vuonna teoksia on syntynyt viitisenkymmentä. Ja vaikuttaa siltä, että loppuvuosikaan ei kulu lomailun merkeissä:
”Nyt on taas sellainen aika, että voisin kokeilla muutakin. Ristipisto ja puugrafiikka kiinnostavat ja lastenkirjojen kuvittaminenkin kiehtoisi. Valokuvauskin on jäänyt liian vähälle”, Bergqvist innostuu.
Toisella puolella
Mia Bergqvist ei tietoisesti pyri taiteellaan välittämään tiettyä sanomaa vaan jättää oivaltamisen ilon katsojalle. Joskus maalaukselle voi tulla tärkeäkin tehtävä:
”Eräs psykologi hankki itselleen Syyllinen kunnes toisin todistetaan -nimisen taulun, jossa musta kissanpentu istuu ikkunalaudalla, jolla on paljon kaktuksia ja yksi ruukku kaatunut. Psykologi houkutteli lapsia taulun kautta kertomaan itsestään ja pääsi näin kiinni lasten ongelmiin.”
Turvapaikka
Oli naivistisen taiteen ystävä tai ei, Bergqvistin työt tuovat hymyn katsojan huulille – tosin insinöörien mielestä taidekin on vakava asia:
”Tein yhdelle yritykselle kuvitusta kalenteriin. Kuvassa sähkötolpat heiluivat kovassa tuulessa liioitellun taipuneena. Insinöörit hätääntyivät, koska tolpat olivat kenossa tuulta vastaan, eikä sellainen ole todellisuudessa mahdollista,” Mia nauraa.
Unia ja unelmia -näyttely Galleria Mariassa 21.10. saakka.
